Kirjaessee
Minä valitsin kirja Ryhmis:
ryhmäperhepäivähoito tänään, Tarja Väisänen (2007).
Olen työssäoppimisessa ryhmäperhepäiväkodissa, siis,
varmasti tässä on paljon hyödyllistä tietoa minulle.
Aikaisemin minä en tiennyt mitä tarkoittaa ryhmis? Kirjassa minä löysin vastauksen.
Ryhmis (eli ryhmäperhepäivähoito) on pienen lapsen hoitoa ja
kasvatusta, jota järjestetään hoitajan omassa kodissa. Perhepäivähoito voi olla
joko kunnan tai yksityisen hoitajan järjestämää. Perhepäivähoitoryhmään voi
kuulua enintään neljä kokopäiväistä ja yksi osa-päiväinen, esiopetusikäinen
lapsi, mukaan luettuna hoitajan omat alle kouluikäiset lapset.
Mitä
ryhmis tarjoaa? Ryhmis tarjoaa
luonnolliset puitteet lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi siihen sisältyy
ohjattua toimintaa (askartelua, kirjojen lukemista, musisointia, pieniä
oppituokioita, retkiä jne.) sekä leikkiä ja työtehtäviä, joihin lapsi voi
kotiympäristössä osallistua
Lisäksi kirjassa annetaan vinkkejä toiminnan
suunnitteluun, käsitellään ryhmäperhepäivähoitoa hoitomuotona ja siihen
liittyviä säädöksiä sekä hoidon laatua.
Kirjassa on 5
lukua: ryhmäperhepäivänhoito
päivähoidon muotona; varhaiskasvatuksen laatu; ryhmäperhepäivähoito
tutkimuskohteena; ryhmistoiminnan tulevaisuus; liitteet.
Ensimmäisessä
luvussa sanotaan vähän perhepäivähoidon historiasta ja muodosta.
Suomessa perhepäivähoito mainittiin asiakirjoissa
ensimmäisen kerran v. 1951.
Tuolloin ehdotettiin perhepäivähoitoa lastensuojelulain
piiriin ja viranomaisten valvontaan. Lastensuojelulakiin tehtiin muutos
kuitenkin vasta 1968, jolloin perhepäivähoito rinnastettiin kasvattilapsen
hoitoon ja siihen liittyviin säädöksiin.
Vuonna 1964 MLL kartoitti päivähoidon tilannetta ja
silloin joka kymmenes lapsi hoidettiin perheissä. Ensimmäinen kunnallinen
perhepäivähoito aloitti toimintansa v. 1966.
1970-luvun aikana perhepäivähoidosta tehtiin
valvonnanalaista ja perustettiin perhepäivähoidon ohjaajan vakanssit. Ohjauksen
lisääminen lisäsi myös vanhempien myönteistä asennetta perhepäivähoitoon. Parhaimmillaan
perhepäivähoito oli kodinomaista, lapsen yksilöllisiä tarpeita kunnioittava ja
joustava hoitomuoto. Nämä samat piirteet ovat perhepäivähoidon vahvuuksia myös
nykyään.
Vuoden 1973 päivähoidon lain myötä perhepäivähoidon asema
vakiintui ja selkiintyi. Perhepäivähoidosta tuli tasavertainen hoitomuoto
päiväkotihoidon kanssa.
Perhepäivähoidon
muodot:
1. Hoitajan kotona tapahtuva hoito. Tämä muoto on
tavallisin.
2.
Kolmiperhepäivähoito. Hoitorenkaan muodostaa 2- 4 perhettä.
Hoitoryhmään voi kuulua enintään neljä alle kouluikäistä
lasta ja yksi osapäiväinen esikoulu-
tai kouluikäinen lapsi. Perhepäivähoitaja, joka on kunnan palkkaama,
hoitaa sovittuna aikoina eri
kodeissa samaa lapsiryhmää.
3. Muu lapsen kotona tapahtuva hoito. Yhden perheen
lapsia hoidetaan heidän
omassa kodissaan. Hoidettavia lapsia on vähintään kolme alle
kouluikäistä.
4.
Ryhmäperhepäivähoito
Toisessa
luvussa voi saada tietoja varhaiskasvatuksen laadusta.
Varhaiskasvatuksen laadun määrittelyn pohjana ovat lait
ja asetukset, jotka yhteiskunta on luonut. Niiden avulla päivähoidolle on
asetettu lähtötaso ja minimivaatimukset. Keskeisimpiä laadukasta päivähoitoa
koskevia lakeja ja asetuksia ovat muun muassa laki ja asetus lasten
päivähoidosta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä
asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista.
Viimeisenä
luvalla sanotaan ryhmistoiminnan tulevaisuudesta.
Viime vuosien aikana on perustettu runsaasti ryhmäperhepäiväkoteja,
vaikka ne herättivät etenkin alkuaikoina paljon keskustelua sekä puolesta että
vastaan. Erilaisten yhdistelmäryhmisten määrä luultavasti
lisääntyy lähivuosien aikana. Joissakin kunnissa päivähoito on siirtynyt
sosiaalitoimen hallintokunnasta koulutoimen hallintokuntaan. Ajan myötä selviää
miten tämä muutos vaikuttaa perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoidon järjestämiseen
ja kehittämiseen. Nähtäväksi jää, muodostuuko kun- nallisen
päivähoitojärjestelmän rinnalle joustava ja laadukas yksityinen palvelujärjestelmä.
Kirjassa on tärkeitä tietoja oppimis- eli toiminta
ympäristöstä, perushoidosta, aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutuksesta,
lasten keskinäinen vuorovaikutuksesta ja leikistä, kehityksellisesti sopiva
toiminnasta, toiminnan suunnittelusta ja arviointista.
Kirjan lopussa on hyödyllisiä liitteitä, esimerkiksi,
kuukausi-, viikko- ja päiväsuunnitelma.
Tämä kirja on tarkoitettu ryhmäperhepäivähoidon
työntekijöille ja vastuuhenkilöille, kaikille päivähoidon työntekijöille
päivähoidon oppilaitosten opiskelijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti