Ikäihmisten diabetes
Eliina Aro, Jaana Huhtanen, Pirjo Ilanne-Parikka ja Leena Kokkonen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry
Diabeteksen sairastuvuus lisääntyy iän myötä. Suomessa sairastuu yli 250 000 diabeetikkoa, eli noin neljällä prosentilla väestöstä on diabetes. Mutta joiden diabetesta ei ole todettu tutkimuksin on yli 70-vuotiaista noin 20 prosentilla. Vastasairastuneista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita.
Iäkkään diabeetikon hoidon pääperiaatteet ovat samansuuntaiset kuin nuorempienkin diabeetikoiden. "Mitä iäkkäämpi ihminen, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota hänen kokonaistilanteeseensa, muihin samanaikaisiin sairauksiin ja niiden hoitoon sekä diabeteksen aiheuttamiin lisäsairauksiin". Diabeeetikkovanhuksen selviytymistä voivat lisäksi vaikeuttaa näön ja kuulon heikkeneminen, huono liikuntakyky, jalkojen ongelmat, "kaatuilu, virtsankarkailu, dementoituminen ja depressio".
Iäkkään diabeetikon hoito vaatii monien eri ammatteja edustavien ihmisten yhteistyötä. Hoitoratkaisuihin vaikuttaa diabeetikon koko elämäntilanne. "toimintakyky, henkinen ja fyysinen kunto, muut sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet, oppimis- ja näkökyky, paino, ympäristö ja hoidon toteuttamismahdollisuudet. Mitä iäkkäämpi vanhus on ja mitä enemmän hänellä on toimintakyvyn rajoituksia, sitä yksilöllisemmin hoidon tavoitteet määritellään ja hoidon toteuttaminen suunnitellaan."
Jos sairaus on ollut pitkään saattaa tyypin 2 diabeetikolla esiintyä myös muita elinmuutoksia, kuten hermoston ja silmänpohjien vaurioita ja munuaissairautta, jo "diagnoosivaiheessa." Verensokeritaso, verenpaine ja veren rasva-arvot pyritään pitämään tavoitetasolla ruokavalion, sopivan liikunnan ja lääkehoidon keinoin. Liikapainoisten ensisijain hoito on laihduttaminen. Kohonneen verensokerin alentaminen voidaan käyttää suun kautta otettavia lääkkeitä ja tarvittaessa myös insuliinihoitoa pistoksina.
"Iäkkään diabeetikon hoidon tärkeimmät tavoitteet ovat oireettomuus ja elämänlaadun säilyttäminen tai parantaminen niin, että diabeetikko pysyy toimintakykyisenä ja kokee voivansa mahdollisimman hyvin. Diabeteksen hoidon ensisijaisina tavoitteina ovat korkeaan verensokeriin liittyvien oireiden ja ongelmien ehkäisy ja äkillisen verensokeritasapainon vaihtelun, erityisesti liian matalan ja liian korkean verensokerin, välttäminen sekä lisäsairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito. Hoidon tavoitteet ovat periaatteessa samat kuin nuoremmillakin diabeetikoilla. Tavoitteita asetettaessa otetaan aina huomioon diabeetikon elämäntilanteen kokonaisuus. Muut sairaudet , yleiskunta, ikä ja mahdollisuudet hoidon toteuttamiseen. Vanhuksella, omaisille tai hoitohenkilökunnalle ei pidä asettaa liian suuria vaatimuksia.
Kirja on hyvää minun mielestä ja siinä on paljon tietoja diabeetikosta. Kirjassa on paljon tietoa miten ehkäistään diabeetikon.
Eliina Aro, Jaana Huhtanen, Pirjo Ilanne-Parikka ja Leena Kokkonen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry
Diabeteksen sairastuvuus lisääntyy iän myötä. Suomessa sairastuu yli 250 000 diabeetikkoa, eli noin neljällä prosentilla väestöstä on diabetes. Mutta joiden diabetesta ei ole todettu tutkimuksin on yli 70-vuotiaista noin 20 prosentilla. Vastasairastuneista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita.
Iäkkään diabeetikon hoidon pääperiaatteet ovat samansuuntaiset kuin nuorempienkin diabeetikoiden. "Mitä iäkkäämpi ihminen, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota hänen kokonaistilanteeseensa, muihin samanaikaisiin sairauksiin ja niiden hoitoon sekä diabeteksen aiheuttamiin lisäsairauksiin". Diabeeetikkovanhuksen selviytymistä voivat lisäksi vaikeuttaa näön ja kuulon heikkeneminen, huono liikuntakyky, jalkojen ongelmat, "kaatuilu, virtsankarkailu, dementoituminen ja depressio".
Iäkkään diabeetikon hoito vaatii monien eri ammatteja edustavien ihmisten yhteistyötä. Hoitoratkaisuihin vaikuttaa diabeetikon koko elämäntilanne. "toimintakyky, henkinen ja fyysinen kunto, muut sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet, oppimis- ja näkökyky, paino, ympäristö ja hoidon toteuttamismahdollisuudet. Mitä iäkkäämpi vanhus on ja mitä enemmän hänellä on toimintakyvyn rajoituksia, sitä yksilöllisemmin hoidon tavoitteet määritellään ja hoidon toteuttaminen suunnitellaan."
Jos sairaus on ollut pitkään saattaa tyypin 2 diabeetikolla esiintyä myös muita elinmuutoksia, kuten hermoston ja silmänpohjien vaurioita ja munuaissairautta, jo "diagnoosivaiheessa." Verensokeritaso, verenpaine ja veren rasva-arvot pyritään pitämään tavoitetasolla ruokavalion, sopivan liikunnan ja lääkehoidon keinoin. Liikapainoisten ensisijain hoito on laihduttaminen. Kohonneen verensokerin alentaminen voidaan käyttää suun kautta otettavia lääkkeitä ja tarvittaessa myös insuliinihoitoa pistoksina.
"Iäkkään diabeetikon hoidon tärkeimmät tavoitteet ovat oireettomuus ja elämänlaadun säilyttäminen tai parantaminen niin, että diabeetikko pysyy toimintakykyisenä ja kokee voivansa mahdollisimman hyvin. Diabeteksen hoidon ensisijaisina tavoitteina ovat korkeaan verensokeriin liittyvien oireiden ja ongelmien ehkäisy ja äkillisen verensokeritasapainon vaihtelun, erityisesti liian matalan ja liian korkean verensokerin, välttäminen sekä lisäsairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito. Hoidon tavoitteet ovat periaatteessa samat kuin nuoremmillakin diabeetikoilla. Tavoitteita asetettaessa otetaan aina huomioon diabeetikon elämäntilanteen kokonaisuus. Muut sairaudet , yleiskunta, ikä ja mahdollisuudet hoidon toteuttamiseen. Vanhuksella, omaisille tai hoitohenkilökunnalle ei pidä asettaa liian suuria vaatimuksia.
Kirja on hyvää minun mielestä ja siinä on paljon tietoja diabeetikosta. Kirjassa on paljon tietoa miten ehkäistään diabeetikon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti