HOHU Essee Tamara Vedentcova

Minun essee kirjasta, joka on nimeltään Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa. Kirjantekijä on Risto Tuominen.

Sisällyksessä on erilaisia aiheita, kuten: ulkomaalaiset Suomessa, omat ja oudot opit, kasvotusten potilaan kanssa, tulkki-linkki kulttuurien välillä, afrikkalainen potilas suomalaisessa terveydenhuollossa, somali potilaana, islamin jälkiä terveydenhuollossa, aasialaiset suomalaisen terveydenhuollon asiakkaina, äiti – Venäjä ja uudet itsenäiset naapurit, ulkomaalaisasiakkaat neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, ulkomaalaisten mielenterveysongelmat, keskussairaalan kokemuksia.

Suomalaisen terveydenhuollon toiminta perustuu suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan. Tuntemalla paremmin ulkomaalaisten käsitykset, kulttuuriset, erityispiirteet ja arvomaailman pystymme entistä paremmin ja nopeaimmin sopeuttamaan heidät toimimaan somalaisessa terveydenhuollossa siten kuin terveydenhuoltojärjestelmämme sujuva toiminta edellyttää.

Kirjassa on kohtaaminen 10 käskyä.  Ulkomaalaisia potilaita voit käyttää apuvälineenä 10 kohdan muistilistaa.

1.       Varaa aika. Ulkomaalaiselle potilaalle pitää varata enemmän aikaa kuin suomalaiselle.

2.       Aloita rauhallisesti. Älä mene suoraan asiaan, vaan vaihda ensin tervehdykset ja yleiset kuulumiset. Kuuntele potilaan kertomusta kaikessa rauhassa. Älä keskity resepti – tai muun lomakkeen kirjoittamiseen potilaan puhuessa sinulle.

3.       Tulkkaus. Selvitä tulkin tarve aikaisessa vaiheessa.

4.       Elämän taustatiedot. Hyvät aloituskysymykset: mistä potilas on tullut Suomeen, miten hän on tullut, milloin potilas on saapunut ja minkälaisista oloista.

5.       Herätä luottamus. Kaikkien potilaiden kanssa on tarpeen saada aikaan luottamuksellinen suhde.

6.       Potilastietojen kirjaaminen ja oikeellisuuden varmistaminen. On aiheellista kirjata kaikki potilastiedot erityisen huolellisesti.

7.       Diagnoosin teko. Älä kuitenkaan tyrmää potilaan omia diagnooseja suoralta kädeltä, vaan keskustele hänen kanssa omasta diagnoosiehdotuksestasi ja hänen esittämästään.

8.       Jatkohoidon selostaminen. Hoito – ohjeet pitää aina selittää tarkasti. Ohjeet tulee antaa helposti ymmärrettävillä sanonnoilla, loogisessa järjestyksessä ja riittävän hitaasti. Selitä, miksi lääkettä tulee käyttää säännöllisesti ja miksi lääkkeen käyttöä tulee jatka vielä sittenkin, kun kipua tai vaivoja ei enää tunnu. Pyydä potilasta itse kertomaan, miten hänen tulee toimia ja milloin saapua seuraavan kerran vastaanotolle.

9.       Valitse sanasi tarkoin. Potilaan silmissä saatat menettää osan arvovallastasi, mikäli esität toiveita määräämäsi hoidon vaikutuksia.

10.   Ole auktoriteetti. Näytä otteissasi ja puheissasi, että olet alasi hallitseva ammattilainen.

Viestinnän merkitys on todella tärkeä. Viestintä voi olla sanallinen ja sanaton.

Sanallinen viestintä:

-      keskustellessasi ulkomaalaisen potilaan kanssa, silloinkin kun tuntuu, että hän ymmärtää ja osaa suomen kieltä hyvin

-      vältä käyttämästä mitään sanaleikkejä tai kuvakieltä, lisäksi kaikkia vitsejä ja monimielisiä ilmaisuja kannattaa vältä vieraista kulttuureista tulleiden potilaiden kanssa

-      keskustelussa tulee välttää hiljaisella äänellä puhumista. Älä toisaalta myöskään liiaksi korota ääntäsi.

 Sanaton viestintä:

-      ystävällinen hymy on yleensä luottamuksen osoitus ja rauhoittava ele

-      luontevaan kommunikaatioon kuuluu katsekontakti (muslimikulttuurissa miesten ja naisten katsekontakteja tulee välttää aviopuolisoja lukuun ottamatta)

Kulttuurien erilaisuudet terveydenhuollossa

Afrikkalaiset:

-    afrikkalainen saattaa dramatisoida pieniltä tuntuvia vaivoja ja toisaalta kohdata tyynesti tiedon vakavasta sairaudesta

-     afrikkalainen potilas ei välttämättä kerro asioita aikajärjestyksessä, vaan kaikki kuvataan yhtenä sekamelskana. Tällaiseen aikajärjestysongelmaan kannattaan kokeilla paperia ja kynää. Pyydä potilasta listaamaan, missä järjestyksessä asiat tapahtuivat.

-    afrikkalainen potilas ei yleensä halua, että länsimainen terveydenhuollon työntekijä olisi tietoinen siitä, että hän käyttää perinteisiä hoitomuotoja

-    aina kun afrikkalaiselle potilaalle määrätään lääkeitä, kannattaa varmistaa, että hän on ymmärtänyt, mikä lääke on tarkoitettu esim. kivun lievitykseen ja mikä itse sairauden hoitoon

Somalialaiset:

-      somalien terveyskäsityksissä painottuvat eri traditiot ja näkemykset riippuen henkilön iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, ulkomailla vietetyistä vuosista ja terveydenhoidon kokemuksista

-      somalipotilaan käyttäytymistä hoitotilanteissa on helpompi ymmärtää, jos häntä tarkastelee osana terapeuttista ryhmää, jossa sukulaiset ja tuttavat vaikuttavat potilaan näkemyksiin. 

-      uskonnollisuus on läsnä kaikessa terveydenhuollossa, oireiden diagnosoinnista viimeiseen voiteluun

Muslimit:

-    islamilainen terveysajattelu palautuu kolmeen lähtökohtaan:

1.                      kaikki, niin terveys kuin sairauskin, on Allahin käsissä. Sairauden syy voi olla hyvin luonnollinen (bakteeri, kuin yliluonnollinen, Jumalan rangaistus)

2.                      jokaiseen sairauteen paitsi vanhuuteen ja kuolemaan on lääke

3.                      kärsimys ja sairaudet voitetaan seuraamalla pyhää Koraania

-    jokainen, joka tuntee olonsa surulliseksi tai tuntee kipua, voi turvautua rukoukseen. Rukousterapia lomittuu päivittäisin rukoushetkiin, joita suoritetaan viisi kertaa päivässä, auringon noustessa, lounaan jälkeen, myöhään iltapäivällä, auringon laskiessa ja ennen nukkumaanmenoa

-    muslimi pitää terveydenhoidon viranomaisia vieraina, joihon pätevät vieraanvaraisuutta koskevat tavat (esim. vieraalle ei koskaan sanota suoraan ei eikä mitään sellaista, minkä ajatellaan loukkaavan vierasta)

-    lääkärit ja sairaanhoitajat voidaan kokea myös viranomaisina, joiden kanssa on vain pakko asioida

-    mieslääkärin tai sairaanhoitajan tulee välttää katsomasta musliminaista suoraan silmiin (seksuaalinen viesti)

-    vakavasta sairaudesta ei ilmoiteta muslimikulttuureissa suoraan potilaalle. Asiasta kerrotaan hienotunteisesti läheisille, jotka välittävät tiedon omalla tavallaan potilaalle

Aasialaiset:

-      tervehtimiseen ja hyvästijättämiseen kuluu runsaasti aikaa ja lukemattomia kumarruksia. Ei koskaan saa sanoa suoraan ei.

-      on syytä varata runsaasti aikaa ja varautua siihen, ettei ”varsinaiseen asiaan” päästä aivan heti, koska ”alkumuodollisuuksiin” saattaa mennä kohtalaisen paljon aikaa

-      diagnostiikassa ja hoidossa otetaan huomioon vuodenaikojen ja vuorokauden vaihtelut, maantieteelliset olosuhteet, astrologiset tekijät jne.

-      hyvä tapa on, että kerrotaan heille, mitä on todettu, mikä voidaan tehdä ja mikä on ennuste

Venäläiset (itäeurooppalaiset):

-      suuri osa itäeurooppalaisesta on saanut kotimaassaan koulutuksen, joka ei kuitenkaan täytä suomalaisia vaatimuksia. Monilla ei ole työtä. Se vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Heillä esiintyy runsaasti psykosomaattisia sairauksia, masennusta ja vahvojen kroonisten sairauksien

-      moni on nauttinut vuosikausia lääkitystä, jolle ei välttämättä ole vastinetta Suomessa

Vaikeudet Suomessa

·       kulttuurien ero

·       teknistynyt yhteiskunta (ulkomaalaiset kolmansista maista)

·       kielitaidottomuus

·       vähemmistön edustaja

·       statuksen romahtaminen

·       psykologiset taustat (koti-ikävä, henkisen tasapainon järkkyminen)

Mielestäni kirja on melko informatiivinen. Luin kirja suurella mielenkiinnolla, koska olen itse ulkomaalainen Suomessa ja todella hyvin ymmärrän kaikki ongelmia ja vaikeuksia, jotka tuntevat ihmisiä, kun saapuvat muulle maalle. Minusta tietoja tässä kirjassa on ajankohtaisia ja hyödyllisiä kaikille suomalaiselle terveydenhuollon ammattilaisille tietää vieraiden kulttuurien erityispiirteistä ja miten ne saattavat vaikuttaa kunkin kulttuurin edustajan toimintaan suomalaisessa terveydenhuollossa.