KTO Essee Jere Ruokolainen

Kirjannimi: Tumman veden päällä

Kirjailija: Peter Franzen

Kustantaja: Tammi

Ilmestysvuosi 2010

 

Kirja kertoo Peter Franzenin lapsuudesta, jossa keskeisessä roolissa olivat itse Pete, hänen pikku siskonsa Suvi, äitinsä Eeva, isänsä Pertti, biologinen isänsä Kake, sekä mummo ja pappa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1970- luvulle. Pete asuu omakotitalossa perheensä kanssa. Heidän lähellään asuvat Peten mummo ja pappa, joiden luona Pete ja pikkusiskonsa Suvi viettävät paljon aikaa. Peten biologinen isänsä asuu muualla, eikä Pete näe häntä kovinkaan usein. Hän pitää enemmän isähahmonaan äitinsä nykyistä miestä Perttiä. Hän kutsuu häntä myös isäksi.

 

Kirjan alussa kaikki näyttävät olevan mallillaan ja perhe viettää tavallista perhe-elämää. Lapset leikkivät iloisesti ja perhe tekee paljon asioita yhdessä. Lapset pitävät paljon mummon ja papan kanssa puuhailusta, joten he ovatkin paljon myös heidän kanssaan. Välillä lapset sekä äiti joutuvat tekemään yllättäviä vierailuja mummon ja papan luona, kun isä on ottanut hieman vettä väkevämpää. Tällöin rakastavasta ja hyvästä isästä tulee agressiivinen ja arvaamaton. Pelko on tuttu osa koko kirjaa, joka tulee esiin melko usein.

 

Lapset ihmettelivät usein, miksi he lähtevät yllättäen isovanhempien luokse. Pappa kuitenkin usein rupesi heti touhuamaan lasten kanssa, jotta he unohtaisivat oudot sattumukset. Pappa kertoi usein hurjia ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka olivat todella lasten mieleen. He myös kävivät usein pellolla olevalla heinäladolla, jossa he mm. pyydystivät hiiriä. Perheen lähipiiri ovat tietoisia heidän ongelmistaan, ja he tarjoavat paljon apua heille, mutta turhaan.

 

Peten oikea isä Kake antoi hienon lahjan 7 vuotta täyttävälle Petelle. Hän sai upouuden polkuauton, joka olikin sekä Peten että hänen kavereidensa mieleen. Kake ei saanut kuitenkaan jäädä juhliin pidemmäksi aikaa, koska Pertti ajoi hänet tiehensä mustasukkaisuuttaan. Pete näki oikeaa isäänsä harvoin, eikä oikein osannut mieltää häntä isäkseen. Hän vierasti häntä, eikä oikein viihtynyt hänen seurassaan.

 

Mitä pidemmälle kirja etenee, sitä vaikeammaksi perheen tilanne muuttui. Pertti otti yhä enemmän viinaa, sekä käytös muuttui agressiivisemmaksi. Äiti joutui usein hänen kohteekseen, joka joutui kokemaan kovia. Pete ihmetteli miksi äitillä oli mustelmia tai outoja haavoja. Äiti kuitenkaan ei uskaltanut kertoa hänelle, eikä kellekkään muulle mitä todellisuudessa tapahtui. Tällöin isovahanpien luona vierailut myös tihenivät paljon. Perhe saattoikin matkata mummolaan keskellä yötä väkivaltaa pakoon. Kirjan edetessä myös Pete joutui näkemään väkivaltaa äitiään kohtaan, sekä itsekkin pahoinpitelyn uhriksi yritettyään suojella äitiään.

 

Tätä jatkui pitkään, kunnes eräänä päivänä äiti sai tarpeekseen ja haki eroa miehestään. Lapset ja äiti muuttivat pois kotoa. Lapset olivat alkuun hieman hämillään ja surullisia, kun joutuivat muuttamaan pois kotoaan. Tilanne kuitenkin parani nopeasti, kun perheellä oli turvallinen ympäristö, jossa olla. Mummo ja pappa olivat vahvasti perheen tukena, ja he hoitivat myös aktiivisesti lapsia. Perheellä oli raha huolia, kun äiti joutui yksin elättämään perheen.

 

Pertti tulee kuvioihin takaisin. Hän auttaa rahallisesti perhettä, sekä pitää yhteyttä äitiin. Pete ei pidä tästä kuviosta laisinkaan, vaikka isäpuoli vakuuttaakin olevan pahoillaan ja muuttuvansa. Alkuun homma sujuu melko hyvin. He tekevät yhteisiä retkiä ja viettävät aikaa toistensa kanssa. Tämä päättyy kuitenkin melko lyhyeen, kun Pertille rupeaa viina maistumaan. Pertti tulee humalassa rukoilemaan perhettään takaisin. Hän vaikuttaa olevan todella pahoillaan, joten Eeva avaa hänelle oven. Oven auvetessa Pertti ryntää suoraan Eevan kimppuun, ja alkaa häntä läksyttää. Paikalle saapuu Eevan naapuri, joka saa tilanteen rauhoitettua. Tämä tilanne aukaisee Eevan silmät lopullisesti, ja hän tajuaa pysyä erossa Pertistä. Kirja päättyy tähän kohtaukseen.

 

Mielestäni kirja on ihan lukemisen arvoinen. Tämä luku kokemus ei kuitenkaan saanut ihoa kananlihalle. Kirjan tarina kuitenkin on mielenkiintoinen. Kirja oli välillä hieman jopa surullista ja rankkaa luettavaa, koska kirjassa on paljon väkivaltaa ja pelkoa, jota ei todellakaan haluaisi lasten kokevan.