KOE Essee Jonna Mara

KOE essee Jonna Mara

Vuonna 2016 julkaistussa dokumenttisarjassa The beginning of life jaksossa vauva-aika käsitellään pikkulasten kehittymistä, oppimista, lasten ja aikuisten vuorovaikutuksen tärkeyttä.

Vauvat oppivat ensimmäisten kolmen vuoden aikana enemmän ja nopeammin, kuin loppuelämänsä aikana. Silloin muodostuu käsitys itsestämme ja siitä mitä maailma on. Vastasyntyneenä lapsi jaksaa tuskin kannatella päätään, mutta kolme vuoden iässä lapsi osaa jo kävellä, puhua ja jopa valehdella. Lapsi on tutustunut petokseen ja myötätuntoon. Jos lapsella on keksin muruja suupielissä ja häneltä kysyy onko hän syönyt luvatta keksejä lapsi kieltää sen.

Jo sikiön kehittyessä hermojärjestelmä rekisteröi ympäristön värinät, kuten äidin äänivärähtelyn. Kun äiti pitää vauvaa rintaansa vasten, vauva rauhoittuu tunnistaessaan äidin äänen ja tuntiessaan sydämensykkeen.

Vauvat ovat hyvin sosiaalisia. Vastasyntynyt tietää ihmiskasvojen mallin, ja se kiinnostaa heitä. He oppivat parhaiten lähimmiltä ihmisiltään. Lapset tarvitsevat meitä ja heidän huomionsa kiinnittyy meihin.

Nopein aivojen kehitysvaihe on ensimmäisten elinvuosien aikana, silloin luodaan perustaa. Kolmevuotiaan aivot ovat kaksi kertaa aktiivisemmat, kuin aikuisen. Siellä tapahtuu paljon jota emme ymmärrä, koska lapsi ei ilmaise sitä. Joka sekunti aivot luovat uusia yhteyksiä aivosolujen välillä. Ne syntyvät uusista kokemuksista, kanssakäynnistä, tapahtumien prosessoinnista, kuulluista sekä nähdyistä asioista. Vauvat ovat hyvin herkkiä tiedolle ja ympäristön tapahtumille. He hyödyntävät tiedon, yrittävät sen pohjalta ratkoa ongelmia ja ymmärtää maailmaa. Moni asia voi vaarantaa aivojen kehitystä: ravinnon puute, pelottavat kokemukset, uhka yms.

Vauvat toistavat asioita uudelleen ja uudelleen oppiakseen miten, maailma toimii. Tarvitaan haastetta ja pientä turhautumista, se kehittää käsitystä millaista on tehdä jotain hankalaa. Jos aikuinen tekee asian lapsen puolesta miten lapsi oppii kestämään turhautumista? Meidän täytyy antaa heidän yrittää ja antaa aikaa. Meidän on kasvatettava lasten itsetuntoa, jotta he pärjäävät elämässä. Jos lapsella on korkea itsetunto hän uskaltaa ottaa riskejä uusien asioiden oppimisessa, vaikka epäonnistuisikin. Muiden ihmisten rakkaus on tärkeä tuki lapsen oppimiselle.

Suuri osa lapsen kehityksessä syntyy siitä, miten asioita käsitellään. Jokainen kokemus muokkaa ja kasvattaa lapsia. Romanian laitoksessa huonoissa oloissa kasvaneet orpolapset jäivät monista kokemuksista paitsi: heillä ei ollut omistautunutta hoivaajaa, vauvat tuijottivat kattoa ensimmäisen elinvuotensa, kukaan ei puhu heille eikä heihin kosketa muuten kuin vaipan vaihdossa. Sen seurauksena lapsilla on pienempi ÄO sekä vakavia kielellisiä- ja kiintymysongelmia. He eivät osaa muodostaa suhdetta aikuisiin tai ikäisiinsä vanhetessa.

Mielestäni dokumentti oli mielenkiintoinen ja koukutti katsomaan muutkin jaksot. Turva, läsnäolo ja vakaa ympäristö ovat erityisen tärkeitä ja vaikuttavat lapsen loppu elämään. Dokumentissa oli paljon hyödyllistätietoa , esimerkit ja tutkimukset tekivät siitä kiinostavamman.