Kesytä jännitys - opas kasvattajalle
Reija Suntio
Kirja kertoo eri-ikäisten lasten ja nuorten jännittämisestä ja antaa runsaasti erilaisia apukeinoja helpottamaan jännitystä eri tilanteissa.
Jännitys ja pelko ovat normaaleja tunteita ja hyvin samankaltaisia.
Jännittäminen liittyy usein sosiaalisiin tilanteisiin jossa heijastuu myös suhde omaan itseen. Lapsen pelkojen käsittely ja niiden ratkaiseminen on tärkeää haitallisen jännityksen ennaltaehkäisyä.
Eri ikäkausina jännityksen aiheet ovat erilaisia.
Päiväkoti-ikäinen jännittää muutoksia totutuissa rutiineissa.
Eskari-ikäisellä muutokset ovat suuria kaikilla kehitysalueilla ja keho on alttiimpi sairastumaan.
Koulun alkamisessa on monta jännittävää asiaa, ja aikuiset helposti toiminnallaan lisäävät jännitystä, usein koulutietä aloittavalta kysellään "jännittääkö?", jo tämä luo otollisen kasvualustan jännitykselle ja saa lapsen ajattelemaan että on syytä jännittää.
Voimakas jännitys voi laukaista fyysisen oireen kestämättömässä tilanteessa.
Muistan kuinka lapsena pelkäsin ja jännitin joulupukkia niin että aattona nousi kuume, jatkossa pukki jättikin lahjat kuusen alle sillä välin kun olimme saunassa.
Myös lasten vertailu toisiinsa aiheuttaa jännitystä, vertaillaan omaa itseään ja osaamista toisiin.
Nuoruusiän jännitys voi johtua monista seikoista, kehossa tapahtuu suuria fyysisiä muutoksia, yläasteelle mennessä kaveripiiri vaihtuu.
Jännittämisellä voi olla moninaisia seurauksia, se vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin. Esille voi nousta erakoitumista, syrjimistä, kiusaamista.
Liki 70% yläasteikäisistä jännittäjistä on kiusattuja. Jännittämisen kynnys on matala, jo yksikin epäonnistuminen tai nolostuttava tilanne riittää.
Pohjimmainen kysymys nuorten jännittämiseen liittyvissä mietteissä on miten pitäisi olla tullakseen hyväksytyksi, kuuluakseen ryhmään ja ollakseen suosittu.
Fyysiset oireet kuten vatsa-ja pääkivut sekä lihasjännitykset ovat lapsilla ja nuorilla tyypillisiä jännittyneisyyden merkkejä. Ylikierroksilla käyminen voi olla joidenkin tapa reagoida jännitykseen.
"No yleensä, jos mä yöllä herään, niin mun siskon vaatteet, jos ne on siinä tuolilla, nii ne pelottaa, koska ne näyttää vähä semmoselta hirviöltä. No ensiks mä menen sanoo isälle tai äidille, että ma haluun juotavaa, koska juotava helpottaa vähän. Ja sitten mä suljen silmät uudestaan, halaan unilelua ja mietin taas mukavia asioita ja sitten mä nukahdan. Unilelu helpottaa." Sofia, eskarilainen
Lapsen pelkojen käsittely on tärkeää, sillä voidaan ennaltaehkäistä jännittämisen alkamista. Oleellisin asia mihin kasvattaja voi vaikuttaa on hänen oma suhtautumisensa jännittämiseen, siitä ei tehdä ongelmaa vaan se on luonnollinen osa elämää.
Pieni määrä esiintymisjännitystä on tarpeen onnistumisen kannalta, mieli ja keho vireytyvät vaativaa tilannetta varten. Ilman esiintyjän vireytymistä voi yleisö pitkästyä. Jännittäminen voi osin pohjautua perinnöllisiin ominaisuuksiin mutta suurimmaksi osaksi se liittyy elämänkokemuksiimme. Ympäristön suhtautumisella on suuri merkitys jännityksen kehittymiseen. Oikealla asenteella ja kasvatusmalleilla voimme helpottaa jännityksen kanssa elämistä.
Jännitystilanteissa tulisi ymmärtää että taustalla on aina hyvä tarve tai kaipaus, kuten turvallisuuden, hyväksynnän, huomatuksi ja kuulluksi tulemisen ja arvostuksen tarve. Kasvattajilla on iso vastuu siitä millaisen kuvan he antavat jännittämisestä. Lapsi oppii jännittämään, mutta oppii myös selviytymään jännityksen kanssa, selviytymiskokemukset taas edistävät kokonaisvaltaista kasvua.
Temperamenttityypistä ja hermostomme rakenteesta riippuu miten ja kuinka voimakkaasti reagoimme. Emme voi muuttaa emmekä parantaa jännitystaipumusta eikä se ole tarpeen.
"Esiintyminen muille ihmisille, uusiin paikkoihin meneminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen vähän jännittää. Ei paljon mikään muu. Yleensä jännittäminen tuntuu täällä rinnassa. Joku niinku liikkuu ja se tuntuu. Vaikka jännittää mä vaan esiinnyn. En voi tehdä mitään muuta kun ei ole mitään vaihtoehtoa. Sen jälkeen tuntuu ihan kivalta" Paavo (eskarilainen)
Jännittämisen sietämistä auttaa ennakointi ja tulevan tilanteen käyminen läpi etukäteen.
Päiväkodissa lapsen on tärkeää tietää ja luottaa että aikuinen on apuna ja turvana.Turvallisuuden tunne auttaa lasta haasteellisissa tilanteissa. Ryhmään kuulumisen tunne vähentää jännitystä.
Kouluiässä yhteenkuuluvuuden tarve on voimakkainta ja joukon hyväksyntä on lapselle tärkeää koska vaihe määrittää minä-kuvaa pitkälle tulevaisuuteen. Tässä kohtaa panostamalla kiusaamisen ehkäisyyn, erilaisuuden hyväksymiseen ja hyvän yhteishengen luomiseen voidaan ehkäistä monien pelkojen syntymistä sekä lievittää lasten jännitystä.
Käytännön apukeinoja puhumaan rohkaisuun on kysymysten esittäminen oikeassa muodossa ja kannustaminen kommunikointiin. Kun pienissä arkisissa hetkissä uskaltaa puhua kommunikointi helpottuu muuallakin.
Kouluun menemisen jännitystä voi ennalta lieventää tekemällä koulusta lapsen mielikuvissa kiva paikka jossa opitaan uutta ja saadaan kavereita. On tärkeää viestiä että koulussa autetaan ja apua voi pyytää aina.
On tärkeää opettaa keinoja jännityksen purkamiseen ja hyväksyä jännittämisen olevan luonnollinen osa elämää, kaikki jännittävät joskus.
Kirja tarjoaa runsaasti kehon ja mielen harjoitteita rentoutumiseen ja jännityksen kanssa työskentelyyn. Korostetaan paljon kosketuksen merkitystä jo pienestä saakka. Kirja sisältää useita kosketusharjoitteita ja leikkejä joita voi toteuttaa.
Positiivisen palautteen merkitys on todella suuri, keskitytään siihen missä olemme hyviä. Vanhempien on tärkeää kertoa ääneen mistä ovat onnellisia, iloisia ja ylpeitä lapsissaan. On tärkeää vahvistaa hyvää, ei osoitella epäkohtia.
Kirja korostaa lapsille lukemisen ja satujen tärkeyttä, satuhetkissä saa turvallisesti pelätä ja jännittää. Sadut auttavat käsittelemään tunteita ja kehittävät elämäntaitoja. Satujen avulla käsitellään pelkoja ja sadut antavat toivoa selvitä pelosta ja jännityksestä huolimatta.
On aivan yhtä tärkeää auttaa tulemaan toimeen jännityksen kanssa kuin opettaa taitoja ja suhtautumistapoja jännittämisen ehkäisemiseen.
Reija Suntio
Kirja kertoo eri-ikäisten lasten ja nuorten jännittämisestä ja antaa runsaasti erilaisia apukeinoja helpottamaan jännitystä eri tilanteissa.
Jännitys ja pelko ovat normaaleja tunteita ja hyvin samankaltaisia.
Jännittäminen liittyy usein sosiaalisiin tilanteisiin jossa heijastuu myös suhde omaan itseen. Lapsen pelkojen käsittely ja niiden ratkaiseminen on tärkeää haitallisen jännityksen ennaltaehkäisyä.
Eri ikäkausina jännityksen aiheet ovat erilaisia.
Päiväkoti-ikäinen jännittää muutoksia totutuissa rutiineissa.
Eskari-ikäisellä muutokset ovat suuria kaikilla kehitysalueilla ja keho on alttiimpi sairastumaan.
Koulun alkamisessa on monta jännittävää asiaa, ja aikuiset helposti toiminnallaan lisäävät jännitystä, usein koulutietä aloittavalta kysellään "jännittääkö?", jo tämä luo otollisen kasvualustan jännitykselle ja saa lapsen ajattelemaan että on syytä jännittää.
Voimakas jännitys voi laukaista fyysisen oireen kestämättömässä tilanteessa.
Muistan kuinka lapsena pelkäsin ja jännitin joulupukkia niin että aattona nousi kuume, jatkossa pukki jättikin lahjat kuusen alle sillä välin kun olimme saunassa.
Myös lasten vertailu toisiinsa aiheuttaa jännitystä, vertaillaan omaa itseään ja osaamista toisiin.
Nuoruusiän jännitys voi johtua monista seikoista, kehossa tapahtuu suuria fyysisiä muutoksia, yläasteelle mennessä kaveripiiri vaihtuu.
Jännittämisellä voi olla moninaisia seurauksia, se vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin. Esille voi nousta erakoitumista, syrjimistä, kiusaamista.
Liki 70% yläasteikäisistä jännittäjistä on kiusattuja. Jännittämisen kynnys on matala, jo yksikin epäonnistuminen tai nolostuttava tilanne riittää.
Pohjimmainen kysymys nuorten jännittämiseen liittyvissä mietteissä on miten pitäisi olla tullakseen hyväksytyksi, kuuluakseen ryhmään ja ollakseen suosittu.
Fyysiset oireet kuten vatsa-ja pääkivut sekä lihasjännitykset ovat lapsilla ja nuorilla tyypillisiä jännittyneisyyden merkkejä. Ylikierroksilla käyminen voi olla joidenkin tapa reagoida jännitykseen.
"No yleensä, jos mä yöllä herään, niin mun siskon vaatteet, jos ne on siinä tuolilla, nii ne pelottaa, koska ne näyttää vähä semmoselta hirviöltä. No ensiks mä menen sanoo isälle tai äidille, että ma haluun juotavaa, koska juotava helpottaa vähän. Ja sitten mä suljen silmät uudestaan, halaan unilelua ja mietin taas mukavia asioita ja sitten mä nukahdan. Unilelu helpottaa." Sofia, eskarilainen
Lapsen pelkojen käsittely on tärkeää, sillä voidaan ennaltaehkäistä jännittämisen alkamista. Oleellisin asia mihin kasvattaja voi vaikuttaa on hänen oma suhtautumisensa jännittämiseen, siitä ei tehdä ongelmaa vaan se on luonnollinen osa elämää.
Pieni määrä esiintymisjännitystä on tarpeen onnistumisen kannalta, mieli ja keho vireytyvät vaativaa tilannetta varten. Ilman esiintyjän vireytymistä voi yleisö pitkästyä. Jännittäminen voi osin pohjautua perinnöllisiin ominaisuuksiin mutta suurimmaksi osaksi se liittyy elämänkokemuksiimme. Ympäristön suhtautumisella on suuri merkitys jännityksen kehittymiseen. Oikealla asenteella ja kasvatusmalleilla voimme helpottaa jännityksen kanssa elämistä.
Jännitystilanteissa tulisi ymmärtää että taustalla on aina hyvä tarve tai kaipaus, kuten turvallisuuden, hyväksynnän, huomatuksi ja kuulluksi tulemisen ja arvostuksen tarve. Kasvattajilla on iso vastuu siitä millaisen kuvan he antavat jännittämisestä. Lapsi oppii jännittämään, mutta oppii myös selviytymään jännityksen kanssa, selviytymiskokemukset taas edistävät kokonaisvaltaista kasvua.
Temperamenttityypistä ja hermostomme rakenteesta riippuu miten ja kuinka voimakkaasti reagoimme. Emme voi muuttaa emmekä parantaa jännitystaipumusta eikä se ole tarpeen.
"Esiintyminen muille ihmisille, uusiin paikkoihin meneminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen vähän jännittää. Ei paljon mikään muu. Yleensä jännittäminen tuntuu täällä rinnassa. Joku niinku liikkuu ja se tuntuu. Vaikka jännittää mä vaan esiinnyn. En voi tehdä mitään muuta kun ei ole mitään vaihtoehtoa. Sen jälkeen tuntuu ihan kivalta" Paavo (eskarilainen)
Jännittämisen sietämistä auttaa ennakointi ja tulevan tilanteen käyminen läpi etukäteen.
Päiväkodissa lapsen on tärkeää tietää ja luottaa että aikuinen on apuna ja turvana.Turvallisuuden tunne auttaa lasta haasteellisissa tilanteissa. Ryhmään kuulumisen tunne vähentää jännitystä.
Kouluiässä yhteenkuuluvuuden tarve on voimakkainta ja joukon hyväksyntä on lapselle tärkeää koska vaihe määrittää minä-kuvaa pitkälle tulevaisuuteen. Tässä kohtaa panostamalla kiusaamisen ehkäisyyn, erilaisuuden hyväksymiseen ja hyvän yhteishengen luomiseen voidaan ehkäistä monien pelkojen syntymistä sekä lievittää lasten jännitystä.
Käytännön apukeinoja puhumaan rohkaisuun on kysymysten esittäminen oikeassa muodossa ja kannustaminen kommunikointiin. Kun pienissä arkisissa hetkissä uskaltaa puhua kommunikointi helpottuu muuallakin.
Kouluun menemisen jännitystä voi ennalta lieventää tekemällä koulusta lapsen mielikuvissa kiva paikka jossa opitaan uutta ja saadaan kavereita. On tärkeää viestiä että koulussa autetaan ja apua voi pyytää aina.
On tärkeää opettaa keinoja jännityksen purkamiseen ja hyväksyä jännittämisen olevan luonnollinen osa elämää, kaikki jännittävät joskus.
Kirja tarjoaa runsaasti kehon ja mielen harjoitteita rentoutumiseen ja jännityksen kanssa työskentelyyn. Korostetaan paljon kosketuksen merkitystä jo pienestä saakka. Kirja sisältää useita kosketusharjoitteita ja leikkejä joita voi toteuttaa.
Positiivisen palautteen merkitys on todella suuri, keskitytään siihen missä olemme hyviä. Vanhempien on tärkeää kertoa ääneen mistä ovat onnellisia, iloisia ja ylpeitä lapsissaan. On tärkeää vahvistaa hyvää, ei osoitella epäkohtia.
Kirja korostaa lapsille lukemisen ja satujen tärkeyttä, satuhetkissä saa turvallisesti pelätä ja jännittää. Sadut auttavat käsittelemään tunteita ja kehittävät elämäntaitoja. Satujen avulla käsitellään pelkoja ja sadut antavat toivoa selvitä pelosta ja jännityksestä huolimatta.
On aivan yhtä tärkeää auttaa tulemaan toimeen jännityksen kanssa kuin opettaa taitoja ja suhtautumistapoja jännittämisen ehkäisemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti