SOFIAN MAAILMA
Sofies verde -Jostein Gaarder 1991
suomentanut
Katriina Savolainen 1994
Tarina alkaa
keväisenä päivänä Sofia Amundsenin tullessa koulusta kotiin. Postilaatikossa on
hänelle kirje ilman postimerkkiä. Kirjeessä luki vain: Kuka sinä olet? Ja samana päivänä postilaatikkoon ilmestyy
toinenkin kirje, ilman postimerkkiä ja tietoa lähettäjästä. Kirjeessä luki: Mistä
maailma on peräisin?
Näistä
salaperäisistä kirjeistä alkaa Alberto Knoxin ja 14- vuotiaan Sofian filosofian
kurssi, jossa käydään läpi filosofian historiaa antiikista nykypäivään. Kirjan
johtava teema on Alberton ja Sofian vuorokeskustelu, mutta myös lapsen kaipaus
isään, joka on paljon poissa kotoa.
Mutta ei hän
mikään tavallinen isä ollutkaan. Sofian isä oli kapteenina suurella
öljytankkerilla ja näin ollen poissa kotoa suurimman osan vuotta. Päästyään
kotiin muutamaksi viikoksi kerrallaan, hän tassutteli kotosalla hemmotellen
Sofiaa ja äitiä. Merillä ollessaan hän tuntuikin sitten kovin etäiseltä. (s.15) Toisen sankarittaren, Hilden, isä puolestaan
palvelee Libanonissa majurina YK-joukoissa.
Yksi Alberto
Knoxin ensimmäisistä vertauksista on taikuri ja kaniini. Tämä saa Sofian äidin
huolestumaan ensimmäisen kerran. Seuraavassa Sofian ja äidin keskustelu.
"Pyh, sinä olet vain niin
tottunut maailmaan, ettei se enää hämmästytä sinua" Sofia sanoi.
"Mitä ihmettä sinä oikein puhut?" " Sanoin vaan, että olet liian
tottunut maailmaan. Toisin sanoen olet ihan hölmö"
"Minulle et
kyllä puhu tuolla tavoin, Sofia"." No, sitten minä sanon sen toisella
tavalla. Olet kääriytynyt mukavasti valkoisen kaniinin turkkiin, ja sitä
kaniinia vedetään juuri tällä hetkellä maailmankaikkeuden silinteristä. Kohta
sinä menet keittämään perunoita. Sitten luet lehdet, otat puolen tunnin nokoset
ja alat katsoa uutisia."
Äidin kasvot
kurtistuivat huolestuneesti. Aivan oikein, hän meni laittamaan perunat tulelle.
Hieman myöhemmin hän palasi olohuoneeseen ja työnsi puolestaan Sofian tuolille.
" Minun pitää
puhua kanssasi eräästä asiasta" hän aloitti ja Sofia kuuli äänestä, että
asia oli vakava. " Et kai sinä ole ruvennut käyttämään huumeita, ystävä
hyvä?" (s.30)
Sofian käytös
muuttui filosofian kurssin takia huomattavasti, aluksi kaveri Jorunn ja Sofian
äiti uskoivat Sofian tavanneen jonkun pojan ja rakastuneen. Kun äiti saa
enemmän tietoa Alberto Knoxista, hän kysyy Sofialta, tapaileeko tämä vanhempaa
miestä. Lukija ymmärtää äidin huolen
huumeista, väärään seuraan ajautumisesta ja jopa Sofian mielen järkkymisestä.
Varsin tyypillisiä
murrosikäisten huolia ulkonäöstä kantavat sekä Sofia että Hilde, eikä ole
tavatonta, että Sofia sanoo menevänsä Jorunnin luo yökylään ja livahtaakin
tapaamaan Alberto Knoxia. Tytöt jäävät kiinni, kun Jorunnin vanhemmat tuovat
heille aamupalaa Jorunnin huoneeseen.
Sofia ei ollut
muistanut uskonnon koetta ja vastaa filosofiasta saamansa oppien perusteella.
"Nyt Sofia
katsoi opettajaa suoraan silmiin. Omasta mielestään hänellä oli siihen
viimepäiväisten kokemustensa perusteella varaa. " Minä olen ruvennut
lukemaan filosofiaa" hän sanoi "siitä saa hyvän taustan omille
mielipiteille." "Niin, mutta minun ei ole kovin helppo arvostella
sinun vastaustasi. Minun täytyy antaa joko vitonen tai kymppi." "Siis
joko minä vastasin ihan oikein tai päin mäntyä? Sitäkö tarkoitat?"
"Sanotaan
sitten kymppi "sanoi opettaja" ensi kerraksi luet sitten
läksytkin::" (s.117)
Jostein Gaarderin
lähtökohtana oli tarjota nuorille rakennusaineita syvällisten totuuksien
pohdintaan silppuamalla ne helposti miellettäviksi palasiksi. Kirjailijan
mielestä jokaisessa lapsessa piilee synnynnäinen kyky pohtia filosofisia
kysymyksiä. Filosofia vaatii vain kyvyn ihmetellä ja kysellä. Jos tämä
tukahdutetaan. ihminen tyytyy pitämään maailman ja oman elämänsä ihmeitä
itsestäänselvyytenä.
Gaarderin teos on
ollut maailmanlaajuinen myyntimenestys, se on käännetty useille kielille ja
siitä on tehty elokuva.
Suomentaja on
mielestäni onnistunut hyvin, kieli on rikasta ja herättää mielikuvia. Näkemättä
elokuvaa, voin kuvitella kuinka Sofia menee kotinsa puutarhassa sijaitsevaan
Piiloon lukemaan filosofin kirjeitä keväällä narsissien loistaessa.
Tarina on
monitasoinen ja sitä voi tulkita monella tavoin, kuten filosofian kysymyksiä
yleensäkin. Itsellänikin oli pari teoriaa, mutta loppuratkaisu, jota en halua
paljastaa, on selkeä ja vastaa moniin kysymyksiin ja arvoituksiin, joita
kirjailija on tarinaan ujuttanut.
Filosofiset ja
historialliset osuudet eivät ole raskaita, vaan kuljettavat tarinaa. Kirja on
nuorten kirja olematta pelkästään nuorten kirja. Sofian maailman lukeminen
vaatii keskittymistä ja kärsivällisyyttä, ehkä joihinkin kohtiin on palattava
taaksepäin, mutta mielestäni teos palkitsee lukijansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti