Irma Heiskanen-Haarala kirjoittaa
artikkelissaan Piian maailma (Tehy 1/2012)
työskentelystä Lääkärit ilman rajoja -järjestössä.
Piia Laitiainen asui 15-vuotiaaksi ulkomailla,
hän syntyi Perussa ja on asunut mm. Tokiossa, Pariisissa ja Brysselissä. Piian
äiti on suomalainen, hän työskenteli Suomen kiertävänä suurlähettiläänä
Afganistanissa vuonna 2002–005 ja Piian isäpuoli on ranskalainen diplomaatti.
”Työssä
joutuu olemaan epämukavuusalueella. ”Ei voi osata kaikkea eikä pelastaa koko
maailmaa ja liian herkkä ei saa olla, jotta pystyy tekemään työnsä” Piia
kertoo.
Piia valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2007 ja
lähti humanitaariseen työhön Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) kautta.
Piia on parhaillaan Etiopiassa Somalian rajan tuntumassa uudella
pakolaisleirillä. Toissa keväänä Piia työskenteli Haitin maanjäristyksen
jälkeen Port-au-Princessa puolitoista kuukautta, jonka jälkeen hän matkusti
Afrikkaan Malawiin. Viime talvena Piia työskenteli Tšadissa koleran
torjumiseksi ja aliravitsemuksen korjaamiseksi, jonka jälkeen kaksi kuukautta
rokotuskampanjassa Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Piia valitsi ammatin sen perusteella, että
koulutuksella pääsee töihin myös ulkomaille. ”Sairaanhoitajan ammatti on kiitollinen. On helppoa tulla ja mennä ja
aina riittää töitä kotimaassakin. Tehtävään voi sitoutua niin pitkäksi aikaa
kuin haluaa” Piia kertoo.
Toiminta katastrofialueilla on hyvin
konkreettista ihmisten pelastamista. Nuori sairaanhoitajakin saa paljon
vastuuta. ”Kova vastuu ei stressaa. Kun
tekee parhaansa, se riittää” –Piia kertoo.
Lähde:
Heiskanen-Haarala, Irma 2012: Piian maailma. Tehy 1/2012. 49-51.
Heiskanen-Haarala, Irma 2012: Piian maailma. Tehy 1/2012. 49-51.
Julia Turunen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti