Verkkolukutaito ja tietokoneen käyttö PISA-tutkimuksessa 2009

Koulujen tieto- sekä viestintäteknologian resurssit sekä niiden käyttö ovat puhuttaneet Suomessa jo kauan. Pisa-tutkimuksissa on todettu, että oppilaat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa vapaa-ajallaan selvästi monipuolisemmin ja runsaammin kuin koulussa. Opetussuunnitelmassa syyslukukaudelle 2016 pyritään teknologiaa ottamaan enemmän käyttöön. Tekstissä on sellaisia ilmauksia kuten ”voidaan hyödyntää internetin sisältöä”, ”erilaisia tekstejä internetistä” ja ”osaa ohjelmoida ohjelman graafisessa ohjelmointiympäristössä'', mutta millaiset ovat lähtökohdat kotona ja kouluissa ryhtyä integroimaan tieto- sekä viestintäteknologiaa?

Teknologisoituminen näkyy joka paikassa ja tietokone ja internetyhteys löytyvät melkein jokaisesta suomalaiskodista. Pisa 2012 -tutkimuksessa oppilailta kyseltiin mitä laitteita he käyttävät kotona ja koulussa. Suomalaiset oppilaat käyttävät eniten kannettavia tietokoneita kotona ja koulussa perinteisiä pöytäkoneita. Tablettitietokoneita käytti 14 % 15-vuotiaista kotona ja kouluissa 3 %. Vastaajista 99,8 % ilmoitti, että heillä on kotonaan ainakin yksi tietokone. Puolet suomalaisista nuorista ilmoitti aloittaneensa tietokoneen käytön 6-vuotiaana tai nuorempana. Kymmeneen ikävuoteen mennessä yhdeksän kymmenestä nuoresta oli käyttänyt tietokonetta. Tilanne oli sama Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Useiden tietokoneiden lisäksi kodeista löytyy myös useampia kännyköitä ja yleensä niissäkin on internetyhteys. Nämä älypuhelimet toimivat myös kannettavina soittimina ja niitä voi käyttää lähes samalla tavalla kuin tietokoneita. Tulostimet ovat enemmän käytössä koulussa kuin kotona.

Nuorten tietokoneen käyttö vapaa-ajalla mielletään usein mm. pelaamiseksi, nettisurffailuksi sekä kavereiden kanssa viestittelyksi. Tällainen netin käyttö on erittäin tyypillistä nuorille. Internetin viikoittainen käyttö on lisääntynyt verrattuna vuoden 2009 PISA-arviointiin. Suomessa ainakin kerran viikossa sähköpostia käyttävien osuus on vähentynyt 7 % ja vähintään kerran viikossa käyttävien määrä 18 %. Aktiivisesti virtuaaliyhteisöihin, mm. Facebookiin osallistuvia on Suomessa 31 % enemmän kuin vuonna 2009. Vuonna 2012 suomalaisista 15-vuotiaista 60 % käytti jotakin sosiaalisen median palvelua päivittäin. Älypuhelimella viestittely on yhtä helppoa kuin tietokoneellakin. Nuoret pitävät verkkoa tärkeänä sosiaalisen yhteydenpidon välineenä, mutta viestittely yms. tapahtuu eri palvelujen ja sovellusten kautta. Sosiaalisissa yhteisöissä viestittely tapahtuu isommissa ryhmissä kuin chatissa tai s-postissa. Kansainvälisessä vertailussa myös yksinpelaajien määrä on vähentynyt, kun taas yhteispelaamisen määrä on vähän lisääntynyt. Suomessa aktiivisesti pelaavien määrä oli lisääntynyt vähän kummassakin ryhmässä.

Virolaiset oppilaat olivat kansainvälisessä tietokoneen käytössä aktiivisimpia surffailemaan netissä huvikseen ja chattailemaan. Huvikseen surffailua Suomessa puolet oppilaista ilmoitti tekevänsä päivittäin ja se oli yleistä kaikissa maissa. Tanskalaiset olivat aktiivisimpia osallistujia virtuaaliyhteisöissä. Tšekkiläiset taas latasivat aktiivisimmin netistä musiikkia, pelejä ja ohjelmia, sekä hakivat käytännön tietoa. Eniten uutisia luettiin Islannissa. Aktiivisimmat pelaajat olivat Serbiassa. Jordanialaiset julkaisivat aktiivisimmin omaa tuotantoaan. Aktiivisimpia tietokoneen viihdekäyttäjiä olivat Tšekkiläiset ja Virolaiset, kun huomioidaan käytön useus sekä monipuolisuus. Vähiten viihdekäyttöä oli Japanissa, Koreassa ja Meksikossa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa joissain maissa merkittävästi. Esimerkiksi Meksikossa parhaimmassa sosioekonomisessa asemassa olevien kotien lapset harrastivat tietokoneen huvikäyttöä OECD:n keskiarvoa enemmän, kun taas alimpaan sosioekonomiseen luokkaan kuuluvilla lapsilla käyttö oli hyvin vähäistä tai sitä ei ollut ollenkaan, kertoo PISA-tutkimus. Suomessa taas sosioekonominen tausta ei vaikuttanut tietokoneen käyttöön.

Paljon keskustelua on herättänyt itsetuotetun sisällön jakaminen. Siihen liittyy monia ongelmia, mutta se voi auttaa nuorta myös oman identiteetin rakentamisessa. Oman sisällön lataaminen on lisääntynyt koko ajan muun muassa Facebookin käytön lisääntymisen myötä. Oletettavasti rohkeus kasvaa, mitä useampi ystävä tekee sitä. Toistaiseksi oman tuotannon jakaminen on Suomessa kuitenkin OECD:n keskiarvoa vähäisempää, kertoo tutkimus.

Suomessa on tiukat tekijänoikeussäännöt, jotka näkyvät koulussa opettajien epävarmuutena siitä, mitä he uskaltavat jakaa. Wilma-järjestelmä helpottaa opettajien ja vanhempien yhteistyötä.

Jos oppilaiden tietokoneen käyttöä tarkastellaan kotona ja koulussa kansainvälisesti, internetin käyttö on Suomessa vähäisempää, kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2012 tehdyn testin perusteella tietokoneen ja internetin käyttö on koulussa selvästi lisääntynyt vuoden 2009 testiin verrattuna. Oppilaista 56 % ilmoitti käyttävänsä internettiä arkena alle tunnin päivässä, mutta koulun ulkopuolella nettiä käytetään enemmän.

Oppilailta kysyttiin myös erilaisia tietokoneen käyttötapoja koulussa. Eniten lisääntynyt käyttötapa on chattailu, sekä tiedon hakeminen netistä. Ryhmätöiden tekeminen ja yhteydenpito muihin oppilaisiin on lisääntynyt maltillisesti (4 %), sekä opetusohjelmien käyttö Y-aineissa on lisääntynyt 3 %.

Kysymysten perusteella tieto- ja viestintäteknologian käyttö Suomessa on OECD-maiden keskiarvoa aktiivisempaa. OECD-maissa tietokoneen käyttö koulutehtäviin oli yleisempää koulun ulkopuolella kuin koulussa. OECD-maissa oppilaista haki 42 % vähintään kerran viikossa netistä tietoa koulutehtäviin ja kotona 46 %.  Toisinkuin Suomessa koulussa haettiin tietoa netistä kerran viikossa 35 % oppilaista ja kotona vastaavasti 28 %.

Tietokoneen käyttö on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista harrastuksiin, koulunkäyntiin ja terveyteen.

PISA 2012-tutkimuksessa oppilailta kysyttiin opiskeluun sitoutumisesta ja viihtyvyydestä koulussa. Ne jotka käyttävät tietokonetta päivässä yli neljä tuntia, menestyvät koulussa paljon huonommin, kuin ne jotka eivät käytä tietokonetta paljon, mutta myös ne, jotka eivät käytä tietokonetta ollenkaan eivät menesty yhtä hyvin. Enemmän kuin 6 tuntia päivässä koneella viettävät opiskelijat tuntevat olonsa yksinäisiksi. Opiskelijat, jotka viihtyvät koneella paljon, kokivat vaikeaksi saada ystäviä. Heistä saattaa välillä tuntua, etteivät he kuulu kouluun. Parhaimmat pistemäärät saivat sellaiset oppilaat, jotka käyttivät normaalina arkipäivänä internetiä 1–60 minuuttia. Suurin osa oppilaista oli sitä mieltä, että tietokone on hyvä apuväline koulutehtävien tekemiseen.

Liialliseen koneen käyttöön teini-iässä pitäisi puuttua, koska siitä on niin paljon haittoja. Tietokoneen käyttö yhdistettiin myös myöhästymisiin aamuisin, sillä nuoret viettävät liikaa aikaa tietokoneella yömyöhään. Tietokoneen kohtuullinen käyttö on hyödyllistä lukutaidolle. Internetin käytössä silti täytyy olla huolellinen, sillä verkossa kuka vain voi julkaista mitä vain.

Lähde:

Leino, Kaisa ja Nissinen, Kari 2012: Verkkolukutaito ja tietokoneen käyttö PISA-tutkimuksessa 2009. Teoksessa Sulkunen, Sari ja Välijärvi, Jouni (toim.): Kestääkö osaamisen pohja PISA09. S. 63–77. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12.  Luettavissa verkossa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm12.pdf?lang=fi


Kirjoittajat: 14sLI lähihoitaja B

 

Tervetuloa ammattiopisto Lieksan lähihoitajien kirjallisuusblogiin! Tässä blogissa on lähihoitajaopiskelijoiden katsauksia oman alan teksteihin sekä kirjapiiriläisten kirjoittamia oman alan artikkeleiden tiivistelmiä. Teksteihin on merkitty tarkat lähdetiedot, jotka tarvittaessa johdattavat lukijan alkuperäislähteille.