sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

HOHU Essee Reeta Reijonen


Vallaton-Hoitaja Elinan raportti, Ilias oy, 2005



Luin Helena Niemeläisen kirjoittaman kirjan, vallaton- Hoitaja Elinan raportti. Kirjan sisällössä on Elinan omakohtaisia kokemuksia sairaalasta. Kirjassa hoitaja Elina työskentelee sairaalassa, jossa hän on joutunut työpaikka kiusatuksi. Elina on joutunut sairaus lomalle kiusaamisen takia.



Hän suoritti hoitotieteen peruskurssin yliopistossa, jos tentit menivät kaikki oikein, läpi päässeet pääsivät seminaariin naapuri kaupunkiin. Elina oli anonut virkavapaata mutta ei saanut, ei palkatonta, ei palkallista, mutta hän sai kuitenkin monta vapaapäivää osastonhoitajalta. Elina pääsi seminaariin mutta joutui itse maksamaan osallistumismaksun. Terveyskeskuksen ylihoitaja olisi tarjonnut kyydin Elinalle, mutta hän pääsi sukulaisen kyydissä sinne, mutta paluukyydillä hän tuli ylihoitajan kyydissä. Elina istui apulaishoitaja Leilan vieressä, joka koko ajan nukahteli. Häntä ei kiinnostanut, koska hän ei ollut lukenut tenttikirjaa. Seminaarissa käytiin keskustelua potilaiden perustarpeista, jonkun tutkijan mukaan niitä olisi 25. Elina käytti hyvän puheenvuoron sanoessaan että niistä vain viisi toteutuu. Kantaa otettiin, mutta kaikki olivat vastaan. Kahvitauolla naapurikylän osastonhoitaja tuli samaan pöytään ja oli samaa mieltä Elinan kanssa, mutta ei uskaltanut ottaa kantaa.



Elina meni johtajan juttusille ja kertoi Elinalle että hänet siirretään toiselle osastolle. Tilanne mennyt liian mahdottomaksi kaikki pelkäsivät häntä jopa omaisetkin. Elina ehdotti että olisi päässyt kotihoitoon, mutta johtaja ei ollut samaa mieltä. Elina oli sairas lomalla.



Osastonhoitaja Riitta oli pohdiskellut pitkään kuolemaa, henkilökunta oli nähnyt häntä unessaan. Joulukuisena aamuna ambulanssipojat tulivat hakemaan Riitan. Elina oli kirjoittanut runon Riitalle mutta hän ei ollut koskaan näyttänyt sitä hänelle. Jouluna aina oli joku kuollut, nyt Elina arvuutteli kuka seuraavaksi kuolisi. Se joulu muutti kaiken Elinan osastolla. Elina sai puhelun aattoaamuna, se oli töistä.  Kerrottiin että Riitta oli kuollut yövuoteelleen. Riitan mies oli tuonut suklaarasian osastolle, jonka Riitta oli varannut. 



Elina oli palannut töihin sairasloma jälkeen. Hän oli saanut kirjeen, jossa johtaja kutsui Elinan hänen luokseen. Johtaja oli sanonut jo aikaisemmin että vaihtaa Elinan osastoa.  Nyt johtaja oli pyytänyt Elinan luokseen juuri sen takia. Elina siirrettäisiin terveyskeskuksen vuodeosastolle. Elinalla oli ennakkoluuloja osastoa vastaan, koska hän tykkäsi olla nykyisellä osastolla. Elina oli ollut muutaman viikon osastolla. Hän alkoi viihtyä siellä.  Elina kävi tervehtimässä vanhoja työkavereita vanhalla osastolla. He toivoivat kovasti, että Elina tulisi takaisin.

Kirja kertoo Elinan työurastaan eri osastoilla. Kirja oli pitkäveteinen ja haastavaa luettavaa. Elinaa oli kiusattu pitkin hänen uraansa ja kukaan ei oikein pitänyt hänestä. Kirjassa tulee ilmi myös työpaikkakiusausta.

HOHU Essee Esa Hyytiäinen


940 Päivää isäni muistina

Hanna Jensen



Luin kirjan nimeltään ”940 päivää isäni muistina” jonka on kirjoittanut helsinkiläinen vapaa toimittaja Hanna Jensen. Joka kertoo kirjassaan siitä kuinka vuonna 2009 hän alkaa huomata muutoksia isänsä käyttäytymisessä: isälle tuli uusia kummia tapoja ja hän alkoi perua tapaamisiaan.



Jensen huomaa, ettei kaikki ole hänen isänsä kohdalla niin kuin pitäisi. Mutta hän ei osannut aavistaa, että mitä tämän takana olisi. Samana vuonna hänen isälleen diagnosoitiin Alzheimerin tauti ja keskivaikea dementia, jotka tulivat Jensenille kuin yllätyksenä.



Jensen kertoo kirjassaan isänsä muistisairauden etenemisestä ja siitä miten se on raskasta isälle, mutta myös tyttärelle. Kirjassa seurataan hänen isänsä sairauden etenemistä alkumetreiltä aina loppumetreille saakka. Jensen on koonnut kirjaansa tietoa sairaudesta ja perehtynyt siihen samalla, kun hän on seurannut miten hänen isänsä muistisairaus etenee. Hän myös kertoo, että muistisairauden tuomat muutokset eivät ole pelkästään huonoja, vaan huonojen asioiden keskeltä voi nähdä myös jotakin hyvää.



Tykkäsin kirjasta paljon, koska se oli tosi mielenkiintoinen ja siitä sai paljon uutta tietoa muistisairauksiin liittyen. Suosittelen tätä kirjaa jokaiselle, jota kiinnostaa muistisairaudet ja niiden eteneminen.