HOHU Essee Iryna Marianchenko

Kirjailija: Hanna Raitio-Timo Helin

Kirjan nimi: Kutittaa,yskittää,aivastuttaa.Onko tämä allergiaa?

Kustantaja: WS Bookwell Oy Porvo

Ilmestymisvuosi: 2004

Kirjassa esitetty tärkeä aihe, mitä tarkoita allergia, allergiset sairaudet (hengitystieallergiat, allergiset iho-oireet, lasten ruoka-aineallergiat, aikuisten ruoka-aineallergiat, hyönteis-ja pistiäisallergia, vakavat allergiset reaktiot-anafylaksia) ja niiden hoito. Minä haluan avata enemmän hengitystieallergiat oireet ja hoito, kuin astma.

Allergiset sairaudet olivat sata vuotta sitten harvinaisia. Toisen maailmasodan jälkeen allergioiden määrä on lisääntynyt lähes räjähdysmäisesti. Tiedemiehet ja tutkijat ovat kuumeisesti hakeneet vastausta tähän kysymykseen. Allergioiden lisääntymisen syyt ovat vielä paljolti hämärän peitossa.

Hengitysteiden allergiset oireet voidaan ryhmitellä alahengitysteiden oireisiin (astma) ja ylähengitystie – ja silmäoireisiin. Toinen tapa on jaotella oireet niiden keston mukaan,jolloin puhutaan joko kausiluonteisesta tai ympärivuotisita allergia-oireista. Astman oireet ovat vuosikymmenien saatossa muuttuneet samalla kun lievät tautitapaukset ovat yleistyneet. Monilla on mielikuva,että tyypillinen astmaoire on voimakas,kohtauksittainen hengenahdistus. Mutta onneksi se vaihdettu, koska nykyaikana on hyvä hoito ja tehokkaat lääkkeet. Kun tupakoimattomilla potilailla on toistuvia bronkiitteja, on syytä olla valppaana. Lukuisat turhat antibioottikuurit ja runsaat sairaslomat ovat voineet varjostaa potilaan elämää. Usein potilalla on lievä astma, jonka hoitaminen lopettaa bronkiitit hyvinkin nopeasti. Pitkittynyt yskä allergeenialtistusten yhteydessä ja infektioiden jälkeen saattaa myös viitata astmaan.  Yskään voi liittyä samanaikaisesti limannousua, joka painottuu usein aamuihin. Astmaan liittyvät tavallisimmin myös yöoireet. Aamuyöllä ilmaantuva yskä tai hengityksen raskaus ovat varsin tyypillisiä astmaoireita. Päivisin nämä potilaat ovat usein oireettomia.  Väsymys ja selittämätön suorituskyvyn lasku eivät ehkä ensimmäiseksi tuo mieleen astman mahdollisuutta. Usein potilaat selittävät oireet stressillä tai huonolla kunnolla. Liikunnan yhteydessä tuleva hengenahdistus ja yskä ajavat potilaat lääkärin vataanotolle nopeastikin.  

Epätyypilliset astmaoireet: toistuvat bronkiitit, väsymys, pitkittyneet yskät, limannousu, rintakehän kipu.

Keuhkoputkien limakalvon tulehdusta lievittävät lääkkeet. Hengitettävät kortikosteroidit ne hengitetään keuhkoihin joko jauheena tai aerosolina. Hoito näillä valmisteilla on ylläpitohoitoa,joka tarkoittaa, että lääkettä tulee otta säännöllisesti päivittäin. Lievissä tapauksissa on mahdollista myös jaksoittainen hoito, jolloin potilas käyttää muutaman viikon tai muutaman kuukauden ajan lääkettä ajoittain esimerkiksi siitepölykauden tai infektion aikana.

Lyhytvaikutteiset keuhkoihin hengitettävät avaavat lääkkeet ovat astmakohtauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettuja lääkeitä. Tehokas limakalvojen tulehduksen hoito vähentää avaavien lääkkeiden tarvetta. Lääkettä voidaan käyttää ennen urheilu-ja liikuntasuorituksia, jolloin se estää tehokkaasti rasitusaastmareaktioiden synnyn.

Astma-oireet voivat pahentua monestakin syystä. Talvinen hengitystietulehdus pahentaa monen potilaan astmaa. Samoin voi käydä siitepölyaikaan niillä astmaatikoilla, jotka kärsivät siitepölyallergioista. Astmapotilaille tulisikin opettaa itsehoidon perusteet. Tämä tarkoittaa, että pahenemisvaiheissa heidän tulisi itse osata saamiensa ohjeiden mukaan lisätä lääkitystä tilanteen korjaamiseksi. Jos potilas tietää, että tulehdus pahentaa sairautta, on hänen nostettava heti tulehduksen ensi oireiden ilmaantuessa hengitettävän kortisonin annosta. Mikäli tilanne ei korjaannu, on otettava suun kautta kortisonikuuri.

Suomessa käytössä olevat yhdistelmävalmisteet astman hoitoon:

Valmisteen kauppanimi                                              Vaikuttavat aineet

      - Seretide                                                               - Salmeteroli

                                                                         - Flutikasoni

      - Symbicort                                                            - Formoteroli

                                                                                     - Budesonidi

Tykkäsin kirjasta, koska se on hyödyllistä hoitotyössä ja yleensa elämässä.

KUNT Essee Iryna Marianchenko

Kirjailija: Kari Aho

Kirjan nimi: Matkakumppanina Parkinson

Kustantaja: Viestintätoimisto Anekdootti Kotka

Ilmestymisvuosi: 2003

Tämä kirja kertoo neurologian ylilääkäriltä Kari Aholta, joka sairastui itse Parkinsonin tautiin ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan (noin kymmenen vuoden omat kokemukset Parkinsonin taudin oireista, hoitamisesta ja itsehoidoista). Kirjassa hän antoi hyvät esimerkit liikunnasta ja kuntoutusta. Liikunta oi olla arkipäivästä, kunhan se on riittävän monipuolista ja kestää päivittäin mielellään tunnin ajan. Pienempikin määrä on hyväksi. Tärkeintä on, että ei jähmety tuoliinsa. Liikunta voi tietenkin laskea postin haun laatikosta ja kaiken muunkin arkiliikunnan. Se ei kuitenkaan riitä, jos aikoo pitää nivelensä ja lihaksensa mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Erittäin sopiva liikuntamuoto on reipas 2-3 kilometrin kävely. Sen avulla kohentuu sydämen ja keuhkojen suorituskyky tai ainakin niiden huononeminen hidastuu. Oikein suoritettu kävely ehkäisee myös ryhtivirheitä ja kävelyhäiriöitä, jotka tässä sairaudessa kuuluvat usein taudinkuvaan. Kävellessä ryhti tulee ojentaa suoraksi, nostaa pää pystyn, vetää hartiat taakse ja iskeä kantapää maahan. Parkinsonin taudissa ilmenevä kumara ryhti johtaa siihen, että askeleet lyhenevät lyhenemistään, potilas sipsuttaa yhä kiivaammin varpaillaan ja lopulta alkaa juosta kykenemättä pysähtymään. Sauvakävely lisää liikunnan tehoa ja pitää ryhdin entistä suorempana. Sauvat myös tukevat ja estävät liukastumista sekä antavat työtä olkanivelille. Sauvat tuovat kävelyyn myös molempien käsien myötäliikkeet, mikä on sekin tärkeää. Muita hyvin sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi hiihto, joka on suosikkilajini, sekä uinti, pyöräily tai golfin pelaaminen, jos on niitä sattunut harrastamaan jo aikaisemmin.

Voimisteluohjelman tulee olla yksilöllinen ja sen tulee yleensä perustua fysioterapeutin tekemään selvitykseen, siitä minkä tyyppisiä häiriöitä on jo kenties syntynyt. Fysioterapeutti laatii ohjelman ja seuraa, että potilas todella oppii tekemään sen oikein. Tähän vaaditaan 10-15 hoitokertaa yksilöllistä fysioterapiaa. Sen jälkeen voimisteluohjelman toteuttaminen jää potilaan vastuulle. Hyvä, jos joku läheinen voisi kontrolloida, että ohjelma toteutuu ja että liikkeet tehdään oikein.

Sisukaskaan liikunta ei kuitenkaan voi pysäyttää taudin etenemistä. Osalla potilaista liikuntakyky alkaa huonontua. Usein samoihin aikoihin myös lääkityksen teho heikkenee ja tulee muita levodopan pitkäaikaishoidon ongelmia, kuten tasapainohäiriöitä, tilanvaihteluita ja tahattomia liikkeitä. Fysikaalisten hoitojen tarve lisääntyy selvästi. Potilas lähetetään mielellään hänet jo ennestään tuntevan, alaan perehtyneen fysioterapeutin luo intensiiviselle kuntoutusjaksolle. Tällöin joudutaan korjaamaan etenkin kävelyä, paikalleen jähmettymistä, tuolista liikkeelle lähtemistä ja siihen palaamista sekä vuoteessa kääntymistä. Osalle potilaista tämä voi tapahtua avohoitona, mutta aika usein tarvitaan kuntoutusjakso sairaalassa neurologian vuodeosastolla, jossa voidaan myös selvittää lääkitykseen mahdollisesti tarvittavia muutoksia.   

Arkiliikunta on hyödyllistä ja suositeltavaa kaikille, ei pelkä sairaille ihmisille.

Tykkäsin kirjasta paljon ja suosittelen tätä kirjaa jokaiselle.