HYTO Essee Tiia Tuhkanen

Katsomaksi elokuvakseni valikoitui Tähtiin kirjoitettu virhe. Elokuva kertoo 16- vuotiaasta Hazelista, joka sairastaa kilpirauhassyöpää. Uuden lääkkeen ansiosta hän on saanut muutaman lisävuoden elinaikaa, ja elämä tuntuu jo eletyltä, kunnes hän tapaa Augustuksen tukiryhmässä. Hazel käy tukiryhmässä äidinsä pakottamana, sillä äidin mielestä Hazel on masentunut.
Augustus on menettänyt palan jalkaansa syövän takia, sillä jalkaa on jouduttu amputoimaan. Hazelin keuhkot täyttyvät ajoittain vedellä ja hän meinaa kuolla. Hazel ja Augustus viettävät paljon aikaa yhdessä, jolloin Hazel suosittelee Augustukselle lempikirjaansa, joka on nimeltään Viistoa valoa, ja jonka on itse lukenut jo kymmeniä kertoja. Augustus tykästyy kirjaan ja päättää lähettää sähköpostin kirjan kirjottajalle, sillä heillä on Hazelin kanssa paljon kysymyksiä kirjasta ja sen lopusta. Kirjoittaja vastaa sähköpostiin ja rohkaisee paria käymään Saksassa, jos haluavat kuulla lisää kirjasta. Augustus varaa Hazelille, Hazelin äidille ja itselleen matkan Amsterdamiin, Peter van Houttenia eli kirjan kirjoittajaa katsomaan. Ennen matkaa Hazel joutuu sairaalaan, sillä hänen keuhkonsa täyttyivät nesteellä. Lääkärin mielestä Hazel ei ole valmis lähtemään matkalle, mutta saatuaan toisen kirjeen Peteriltä, Hazel on varma lähdöstään matkalle. Reissussa Augustus paljastaa Hazelille, että hänen syöpänsä on uusiutunut ja levinnyt. Matka saa yllättävän käänteen kun paljastuu että Peter onkin vain alkoholia juova mies, joka ei aijo antaa vastauksia nuorille.
Elokuvan lopussa Augustus menehtyy syöpäänsä ja hänen hautajaisiinsa ilmestyy Peter van Houtten joka antaa Hazelille Augustuksen kirjoittaman kirjeen.

Valitsin elokuvan katsottavaksi kiinnostavan juonen ansiosta ja elokuva osoittautuikin mielenkiintoiseksi.

Hyto Essee Sanni Tolvanen

Rock My Heart

Katsoin elokuvan nimeltä Rock My Heart. Elokuvassa sydänvikainen, mutta seikkailunjanoinen teinityttö tutustuu itsepäiseen hevoseen ja kouluttaa sitä kilpaillakseen amatöörinä hengenvaarallisessa kisassa.

Elokuva alkaa, kun 17-vuotias Jana on humalassa loukkaantuneena metsässä, jossa hän törmää hevoseen. Hänet viedään ambulanssilla sairaalaan. Lääkäri kehottaa Janaa välttämään alkoholia ja sykettä nostattavaa liikuntaa, koska hänellä on synnynnäinen sydänvika. Hän kärsii myös rytmihäiriöistä ja sydämen vajaa toiminnasta. Janan pitäisi siis liikkua rauhassa, jotta syke pysyisi matalana, mutta hän tekee kaiken täysillä.
Jana eksyy hevostallille, jossa hän tapaa metsässä tapaamansa hevosen. Tallilla on myös vanha mies Paul, joka omistaa tämän hevosen. Hevosen nimi on Rock My Heart. Jana tulee toimeen tämän itsepäisen hevosen kanssa ja Paul haluaa hänestä ratsastajan hevoselleen kilpailuun. Jana suostuu osallistumaan kilpailuun kertomatta hänen vanhemmilleen tästä tai kertomasta Paulille hänen sydänviastaan. Jopa Janan poikaystävän mielestä kisa on huono idea, koska Janan sydän tuskin kestäisi sitä. Janan poikaystävällä on myös synnynnäinen sydän vika, joka kuolee myöhemmin elokuvassa.
Kilpailuihin valmistuessa Jana päättää lopettaa beetasalpaajien syönnin, koska ne vaikuttavat hänen lihaksiston toimivuuteen, joka taas haittaa hevosen ohjausta ja hän väsyy ratsastaessa helpommin. Beetasalpaajien lopettaminen aiheuttaa hänelle sydämentykytystä. Janan vanhemmat saavat tietää vasta kisapäivänä hänen osallistuvan. Kisat menivät hyvin Jana voitti, mutta hän pääsi/joutui leikkaukseen tämän jälkeen. Kun elokuva päättyy Paul antaa Rockin Janalle hänen omakseen.

Katsoin elokuvan, koska se vaikutti mielenkiintoiselta. Mielestäni elokuva oli hyvä ja ajatuksia herättävä. Oikeassa elämässä en usko, että kovin moni sydänvikainen tekisi samoin kuin Jana.

HYTO Essee Julia Muikku

Pahat pojat elokuva perustuu Koistisen veljeksiin, jotka tunnettiin myös nimellä Euran Daltonit.

Takkusen pojat Otto (Peter Franzen), Matti (Niko Saarela), Ilkka (Lauri Nurkse) ja Eero (Jasper Pääkkönen) kunnioittavat isäänsä. Väkivaltainen ja mieleltään sairas Jokke-pappa (Vesa-Matti Loiri) kasvatti pojistaan tottelevaisia nyrkin ja raamatun yhdistelmällä. Poikien elämä ei ole mitään ruusuilla tanssimista. Äidin kuoltua, Otto, pojista vanhin joutui kantamaan perheestä vastuuta isän mielisairaalareissujen aikana. Mielisairas isä kulutti kaikki pojille tarkoitetut rahat omiin tarpeisiinsa. Pojat joutuivat elättämään itsensä kerjäämällä ja ajautuivat rikosten tielle. He aloittivat pienimuotoisilla ryöstöillä, mutta lopulta he päättivät tehdä bensa-automaattiryöstön, josta alkoi mittava rikosten putki. Kovat kokemukset kotona tekivät pojista tiimin, joka toimii hyvin yhdessä. Takkusen pojat eivät juo, eivät polta, eivätkä kiroile. Heidän toiveensa on olla normaali ja elää normaalia elämää. Toivetta on vaikea toteuttaa mielisairaan isän ja rikosten välillä. Isä on poikia kohtaan väkivaltainen ja todella julma, puhuu sekavia ja ei arvosta omia poikiaan. Pojilla on välillä ristiriitaiset tuntemukset isästään. Elokuva on kokonaisuudessaan kiinnostava, siinä on hyvä tarina ja kiinnostavat henkilöhahmot.

HYTO Essee Maria Turunen

Elokuva: Vuosi nuoruudestani (Girl, Interrupted)

Vuosi nuoruudestani on vuonna 1999 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen draamaelokuva. Elokuva perustuu Susanna Kaysenin (kirjailija) muistelmiin Girl, Interrupted vuodelta 1993.

Pääosissa ovat Winona Ryder, Angelina Jolie, Brittany Murphy, Whoopi Goldberg sekä Vanessa Redgrave. Elokuvan on ohjannut James Mangold.

Elokuvassa 18-vuotias Susanna Kaysen ottaa purkillisen aspiriinia vodkan kanssa ja hän joutuu sairaalaan. Itsemurhayrityksen jälkeen hän kirjautuu potilaaksi Claymooren psykiatriseen sairaalaan.

Claymooressa Susanna ystävystyy muiden potilaiden kanssa. Hän saa parhaan kaverin sosiopaatti Lisasta.

Kun Susanna on ollut hetken sairaalassa, hän onkin sitä mieltä, ettei kuuluisi sinne. Susanna ei kumminkaan saa lähteä, koska on allekirjoittanut itsensä hoitojaksolle.

Hoitojakson aikana Susanna kirjoitti paljon omista ajatuksistaan hänen päiväkirjaansa.

Lisa karkasi monia kertoja Claymooresta. Aina kun hän lähti, Susanna tunsi olonsa yksinäiseksi. Hän oli riippuvainen Lisasta.

Susannan oltuaan pitkään jo Claymooressa, päättivät he yhdessä Lisan kanssa karata sieltä. He lähtivät Daisyn luokse. Daisy oli potilaana Claymooressa, mutta hän pääsi sieltä pois, koska sai ”terveen” paperit.

Kun Daisy oli vielä Claymooressa, Lisa halusi aina kiusasi häntä. Niimpä Lisa päätti kiusata Daisyä myös hänen kodissaan. Loppujen lopuksi Susanna sai heidät molemmat rauhoittumaan.

Seuraavana aamuna Susanna menee etsimään yläkerrasta Daisyä. Susanna löysi Daisyn hirttäytyneenä kylpyhuoneesta. Susanna meni paniikkiin, mutta Lisaa itsemurha ei hätkäyttänyt. Lisa varasti Daisyn lompakon ja lähti omille teilleen. Susanna soitti poliisit ja ambulanssin.

Poliisien saavuttua he palauttivat Susannan Claymooreen. Tapahtumien jälkeen Susanna tajusi, että Lisa ei ole hänelle hyvää seuraa.

Parin päivän päästä poliisit toivat Lisan takaisin sairaalaan. Lisa ja Susanna eivät olleet enää niin läheisiä tapahtuneen jälkeen.

Pikkuhiljaa Susanna alkoi parantua. Hän vihdoin suostui puhumaan murheensa psykiatrille ja kirjoitti päiväkirjaansa.

Lopussa Susanna meni tervehtimään Lisaa hänen huoneeseensa ja sanoi, että kun hän pääsee Claymooresta he voivat tavata ja olla edelleen ystäviä.

Tämän jälkeen Susanna hyvästeli Claymooren henkilökunnan sekä muut potilaat ja jatkoi matkaansa onnellisesti kotiin.

Mielestäni elokuva oli hyvä. Huomasin, miten Susannan parantuminen eteni, toisinkuin Lisan. Lisa veti Susannan aina ongelmallisiin tilanteisiin mukaan.

Lisasta minä sain käsityksen, ettei hän haluaisi edes parantua. Susannalla oli lopuksi asennetta hoitoon, minkä takia hän parantui.

KOE Essee Enni Nevalainen

Arman pohjantähden alla – Kotihoito

Valitsin tämän aiheen koska olin kiinnostunut tästä aiheesta. Arman Alizad seuraa Heidi Hirvosen kanssa, millaista kotihoito on. Heidi on lähihoitaja ja on ollut kotihoidossa töissä n. 5 vuotta eikä kadu päivääkään. Kotihoidon tehtävä on tukea ikääntyneitä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia siten, että he voivat asua turvallisesti kotona. Kotihoito on moniammatillista tiimityötä ja kotikäyntejä tehdään päivittäin. Kotihoidon järjestäminen on kuntien vastuulla ja siellä työskentelee pääasiassa lähihoitajia. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita Suomessa on noin 74 000, joista osa asuu omassa kodissa ja osa palvelutalossa. Kotihoito on kaksivuorotyötä. Valtaosa kotihoidon asiakkaista on ikäihmisiä, mutta joukosta löytyy myös pitkäaikaissairauden tai mielenterveys ja päihdeongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Kotihoidosta on todella paljon ennakkoluuloja, esim. hoitajilla on aina kiire ja he käyvät vain antamassa lääkkeet. Tämä jakso avasi todella paljon silmiäni siitä mitä kotihoito on.

HYTO Esssee Iida Eronen

Prinsessa elokuva 

Prinsessa. Suomi 2010. Ohjaus Arto Halonen. Käsikirjoitus Pirjo Toikka, Arto Halonen, Paavo Westerberg. Pääosissa Katja Kukkola, Samuli Edelmann, Krista Kosonen, Irma Junnilainen, Pirkka-Pekka Petelius, Peter Franzén, Antti Litja, Paavo Westerberg. Genre Draama. Ikäraja 11.

Prinsessa elokuva kertoo jo lapsesta asti sijaisperheestä toiseen riepotellusta Anna Lappalaisesta, joka päätyy mielisairaalahoitoon vahvojen harhojen vuoksi. Hän kuvittelee olevansa Kuninkaallinen ja asuvansa Buckinghamin palatsissa, muut hoitolaitoksen asukkaat sekä jopa pankinjohtajan hän näkee palvelijoinaan. Hoitohenkilökunta kamppailee elokuvassa olisiko Prinsessan parhaaksi myötäelää hänen harhoissaan.

Lääkärit koittavat saada Prinsessan harhat kuriin keinolla millä hyvänsä, mutta sähköshokkienkin jälkeen Prinsessa on yhtä harhainen kuin aikaisemminkin. Loppujen lopuksi hänet määrätään Lobotomia leikkaukseen.

Pohjimmiltaan Prinsessa elokuva on kuvaus ihmisten erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. Elokuvan heikkoutena pidän sitä miten mielenterveysongelmaisia kuvataan hauskoina luonnonlapsina, koska niinhän se ei aina ole. Elokuvassa on kuvattu arjalaisuutta ihannoivaa psykiatriaa, joten käytössä oli aika rajuja hoitokeinoja ( mm. sitomista, insuliinishokit, malarian tartuttaminen). Sekä asukkaat oli sijoitettu kauas muusta asutuksesta niin sanottuun B-mielisairaalaan.

Mielestäni elokuva oli varsin mielenkiintoinen, vaikka ei toki vastaa tämän päivän mielisairaalahoitoa. Elokuvasta sai sen olon, että kyllä nykypäivänä on asiat hyvin.

KOE Essee Tiia Saarelainen

Lastensuojelu – Arman Pohjantähden alla



Johdanto

Tein esseen ohjelmasta ’Arman Pohjantähden alla’ jaksosta ’Lastensuojelu’. Kiinnostuin aiheesta, koska olen aina halunnut tietää enemmän lastensuojelusta, ja miten se oikeasti toimii. Yleensä nuorten keskuudessa saa kuulla vaan lasten huonoja kokemuksia lastensuojelusta ylipäätänsä.

Jaksossa käydään läpi mikä on lastensuojelun tehtävänä, minkälaista on kasvaa lastenkodissa, miltä tuntuu menettää oma lapsensa toisen huoviin, kuka päättää huostaanotosta ja tutustutaan yhteen lastenkotiin. Myös lastensuojelun asiakkaita kertoo kokemuksistaan ja tuntemuksistaan.

Yleisesti:

Arman Pohjantähden alla jaksossa Lastensuojelu, käydään läpi mikä on lastensuojelun tehtävä. Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen etu, kun se ei muiden yhteiskunnan tukien avulla onnistu. Lastensuojelun tehtävä alkaa, kun joku ulkopuolinen tai läheinen tekee lastensuojeluilmoituksen. Esimerkiksi, opettaja voi huomata lapsessa muutoksia, läksyt jäävät tekemättä ja on masentuneen oloinen.

Lastensuojelu viranomaiset alkavat selvittämään tilannetta ja arvioivat tilanteen vakavuuden, että pitäisikö tilanteeseen puuttua heti.

Jos tilanne ei selviä selvittelemällä, lapsesta tulee lastensuojelun asiakas, jolloin annetaan avohoitoa, jolla pyritään, että vanhemmat pystyvät kasvattamaan lasta kotona. Sijoitus on aina se viimeinen vaihtoehto.

Nuorien kiireelliset sijoitukset ovat yleisimmin liittyen itsetuhoisuuteen, väkivaltaan, päihteisiin yms.

On myös tilanteita, jolloin lapsi suojelee vanhempiaan valehtelemalla lastensuojelu viranomaisille ja peittämällä pahaa oloa. Lapsi saattaa olla esimerkiksi, tottunut vanhempien jatkuvaan päihteitten käyttöön, jolloin lapselle se on jo normaalia arkea.

Lastensuojelusta saadaan todella huono kuva, että laitokseen ’joudutaan’. Kumminkin lastensuojelu haluaa vaan sen lapsen parasta.

Vastaanottoyksikkö:

Yksi lastenkodin ohjaaja esittelee vastaanottoyksikköä, jossa hän kertoo, että vastaanottoyksiköstä pyritään tekemään kodin tuntuinen ja elämään normaalia elämää. Vastaanottoyksikköön ei pääse ulkopuolisia, jos ei toisin haluta, koska ovet ovat aina lukossa. Vastaanottoyksikkö ei ole pidempi aikainen sijoitus, vaan n. kahden viikon jaksoja sijoituksessa.

Arman haastatteli yhtä vastaanottoyksikön tyttöä, joka kertoo mielensä olevan todella synkkä. Hänellä on nyt päällä liikkuvan vapauden rajoitus, jonka hän on saanut hatkojen seurauksena. Hatkojen aikana tyttö oli käyttänyt päihteitä, jonka takia hänet siirretään vastaanottoyksiköstä päihdehoitoon.

Tyttö kertoo taustastaan ennen vastaanottoyksikköä, jolloin hänellä oli välit poikki vanhempiinsa ja hänellä meni todella huonosti henkisesti. Hän oli hatkoilla kotoaan, koska hän tunsi, ettei saanut ymmärrystä ja oli todella yksinäinen.

Lastenkoti:

Seuraavaksi suuntaamme lastenkotiin, jossa Arman haastattelee lastenkodin johtajaa ja ohjaajaa.

Lastenkoti tarkoittaa pidempi aikaista sijoitusta. Lastenkodin lapset ovat todella monenlaisista perheistä ja lähtökohdista, voi olla esim. päihde- tai mielenterveystaustaa, vähävaraisesta perheestä, vaikea kommunikaatio lapsen ja vanhemman välillä tai vaikka kiireellisestä perheestä.

Lastenkodin ohjaaja kertoo, että työ on enemmänkin elämäntapa kuin työ, koska ohjaaja on lapsille se vanhemman esimerkillinen malli, jota ei ole saanut kotioloissa. Hän myös kertoo, että suhde lapsiin on todella läheinen, melkein kuin vanhempi. Tietynlainen etäisyys on hyvä pitää ammatillisesti, mutta teeskentelemällä ei pärjää pitkälle, koska lapset aistivat sen.

Lastenkodissa on turvallista, mielekästä toimintaa, rytmitettyä elämää, harrastuksia, monipuolista ruokaa ja saa tukea koulun käyntiin.

Miten lapsi kokee itse sijoituksen, ja miltä tuntuu viettää lastenkodissa nuoruutensa ?

Arman tapaa Aino nimisen tytön, joka sijoitettiin 10- vuotiaana lastenkotiin.

Aino kertoo, että hänellä oli hyvät fiilikset ja hän oli innoissaan tullessaan lastenkotiin. Ennen sijoitusta, Aino asui vuoro viikottain isällä ja äitillä. Päihteet tulivat kumminkin vanhempien kuvioihin, jolloin elämä oli yhtä selviytymistä. Hän muistaa, kuinka paljon pettymyksiä, odottelua, toivekuutta ja itselle uskottelua se aika oli. Elämä oli tuolloin todella surullista.

14-vuotiaana ylä-asteella Aino oli tajunnut, että hän ei tule koskaan pääsemään kotiin eikä myöskään normaaliin arkeen, niin kuin ennen vanhempien eroa ja päihteiden tulemista kuvioihin.

Aino kertoo, kun ihmiset saavat kuulla hänen olevan lastenkodissa, kysytään häneltä ’ mitä sä olet tehnyt ? ’ Ihmiset syyllistävät lastenkodin nuoria, koska luullaan, että lapsi olisi aina omalla toiminnallaan joutunut kyseiseen tilanteeseen.

Kuitenkin on monta lähtökohtaa, joten ei voi aina sanoa, että lapset, jotka ovat sijoitettu olisivat innoissaan ja onnellisia päästessään lastenkotiin, nimittäin biologisesta perheestä ja vanhasta elämästä saattaa olla hankala päästää irti.

Miltä tuntuu menettää lapsensa lastensuojelun hoiviin?

Aleksin ja Sofian lapsesta tehtiin ennaltaehkäisevä lastensuojeluilmoitus ennen lapsen syntymää, Aleksin vankilataustan takia.

Ensimmäisenä päivänä, kun he saivat lapsen kotiin synnytyksen jälkeen, lastensuojelu tulivat heidän kotiinsa pitämään kriisipalaveria. Lastensuojelu yritti ottaa Aleksiin yhteyttä ja saamaan häntä tapaamisiin, jolloin Aleksi suhtautui todella ylimielisesti, hän ei vastannut soittoihin tai yhteydenotto pyyntöihin. Lastensuojelu vaati seuloja heiltä.

Kriisipäivystys ja poliisipartio tuli käymään heidän luonaan, onko Aleksi lapsen kehitykselle ja terveydelle haitallinen.

Sofia ja Aleksi kertoi, että kun he riitelevät, heidän riitansa ovat todella rajuja, joka on voinut aiheuttaa ulkopuolisien huolen.

Sofia stressaantui elämäntilanteestaan, jolloin imetys keskeytyi stressin takia. Hän retkahti polttamaan kannabista, jolloin joku oli tehnyt nimettömän lastensuojeluilmoituksen päihteiden käytöstä, jolloin Sofia joutui seuloihin, ja tietenkin se kannabis näkyi seuloissa.

Heidän poikansa huostaanotettiin kiireellisenä sijoituksena kaiken tämän jälkeen. Nykyään heidän poikansa on sijaisperheessä.

Sofia ja Aleksi tapaa poikaansa viikottain, mutta he kertovat kuinka poikansa etääntyy heistä ja hakee sijaisperheestään turvaa. Joka tietenkin tuntuu heistä pahalta, että oma lapsi hakee muualta sitä turvaa, eikä itse biologisilta vanhemmilta.

Sijaisvanhemmuus:

Sijaisvanhempien ja sijoitettujen lapsien muodostama sijaisperhe mahdollistaa normaalin ja turvallisen kasvuympäristön. Sijaisperheessä voi olla sijaisvanhempien omia lapsiakin.

Arman vierailee sijaisvanhempien Arton ja Helenan luona. He ovat olleet sijaisvanhempina seitsemän vuotta. Helena kertoo, että kun alkoivat sijaisvanhemmiksi, tiedostivat ettei se tule olemaan helppoa. Aloittaessaan heillä oli 6 lasta, joista kaksi oli aikuista. Toiseen he ovat vieläkin yhteydessä, joka vietti enemmän aikaa sijaisperheessä.

Jotkut lapsista kutsuvat Artoa isäksi ja Helenaa äidiksi, jotkut eivät, se vaihtelee olotilan mukaan. Arto toivoo, että on pystynyt antamaan sijaisvanhempana joitain eväitä tulevaisuuteen.

Kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä:

Lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten luoma yhdistys, jolla pyritään osallistamaan lastensuojelun asiakkaita ja palveluiden kehittymiseen.

Arman tapaa kokemusasiantuntijoita, ja kysyy ’’ kuinka kartalla päättäjät ovat lastensuojelusta ’’. Toinen asiantuntijoista kertoo, että päättäjät näkevät monesti byrokraattisen puolen ja tilastot, koska he näkevät vaan kehityksen ja toimivat aspektit tiettyjen tilastojen kautta. He kehuvat, että Suomella on todella hyvä lastensuojelulaki, mutta ei kumminkaan kukaan tiedä meneekö asiat käytäntöön. Päättäjien pitäisi kuulla näitä nuoria, nuoren vanhempia ja työntekijöitä, jolloin saataisiin kuulla enemmän kokemuksia, kuultaisiin asian kaikki puolet, eikä käsitys olisi, että kaikki nuoret olisivat niitä kapinoivia nuoria.