Elokuva Edelleen Alice (Still Alice)
Draama elokuva 2014 USA
Ohjaus Richard Glatzer, Wash Westmoreland
Perustuu Lisa Genovan samannimiseen menestys romaaniin
vuodelta 2007
Elokuva kertoo Alicesta joka on juuri täyttänyt 50 vuotta.
Alice on onnellisesti naimissa ja kolmen täysi-ikäisen lapsen äiti. Alice on
menestynyt, älykäs ja itsestään huolta pitävä nainen. Ammatiltaan hän on Kielitieteen
Professori. Alice alkaa eksyä tutuissa paikoissa ja hän alkaa unohdella sanoja,
jotka pitäisi varsinkin hän ammatissaan muistaa. Pian hän unohtelee asioita ja
tavaroita ja päättää mennä lääkäriin. Yllätys on suuri kun, Neurologi tekee
Alicelle diagnoosin. Varhaisiän Alzheimerin tauti. Siitä lähtee Alicen elämä
muuttumaan askel askeleelta.
On joulu ja Alicen lapset ovat tulossa Joulun viettoon.
Hyvillä mielin Alice laittelee ruokia keittiössä. Tom, Alicen poika oli juuri
tullut kotiin ja esitteli Alicelle uuden tyttöystävänsä. Alice toivottaa tytön
tervetulleeksi kotiinsa ja pyytää nuoria menemään olohuoneen puolelle, jotta
hän saa tehtyä ruuat rauhassa loppuun. Tuttuja ruokia tehdessään hän huomaa
pian, ettei enää muista tarkkaan miten ruuat pitää valmistaa. Ja niinpä hän
etsii tietoa puhelimen kautta miten ruuat tehdään. Myös Alicen tyttäret ovat
tulleet paikalle ja ruokakin on valmiina ja käydään pöydän äärelle nauttimaan
jouluateriasta. Pöydän äärellä Alice esittelee itsensä uudestaan Tomin
ystävättärelle ja kyselee hänen nimeään. Hieman hämillään tyttö esittelee
itsensä uudestaan, vaikka oli jo vähän aikaisemmin kertonut kuka on. Kukaan ei
huomaa tätä mitenkään, koska jokainen on syventynyt keskustelemaan
vierustoverin kanssa.
Pian Alice huomaan lenkillä ollessaan eksyvänsä, hän ei ole
varma missä on ja minne pitäisi mennä. Samoin, kun hän on pitämässä luentoa hän
unohtaa, mikä oli luentoaihe. Pikkuhiljaa Alicen unohdukset lisääntyvät ja hän
huomaan, että jotain on nyt pielessä. Niinpä hän päättää mennä lääkäriin
tutkimuksiin.
Magneettikuvauksista ei löydy mitään vikaa, kuten
aivoverisuoni tautia, halvausta tai kasvainta. Verikokeet ovat hyvät. Neurologi
tekee myös Alicelle muistitestin. Näyttää kuvia, jotka Alice tunnistaa. Sanoo
nimen ja osoitteen, jotka Alicen on muistettava jonkun päästä uudestaan. Niissä
Alicella tulee vaikeuksia ja Lääkäri on huolissaan. Päätetään tehdä Pet-kuvaus,
jotta saadaan paremmin selville mikä Alicea vaivaa.
Alice kertoo miehelleen käyneensä lääkärissä ja sanoo
olevansa peloissaan ja pyytää miestään mukaansa lääkäriin. Diagnoosi on, että
Alicella on varhaisiän Alzheimerin tauti. He molemmat ovat epäuskoisia, miten
Alicella voi olla näin nuorena noin kavala tauti. Hän on kuitenkin aina pitänyt
itsestään huolta, syönyt hyvin ja nukkunut hyvin. Lääkäri kertoo, että
varhaisiän Azheimerin on harvinaista 50 vuotiaalla terveellä naisella. Ja myös,
että se voi olla perinnöllistä ja hänen lapsensa voivat myös olla taudin
kantajia. Lastenkin olisi hyvä käydä testeissä.
Alice kertoo sairaudestaan lapsilleen miehensä tukemana. Hän
kertoo olevansa pahoillaan, ja syyttää itseään kaikesta. Hän on todennäköisesti perinnyt taudin omalta isältään, mutta koska
hän oli ollut vähän tekemisissä isänsä
kanssa tämän vielä eläessä ei Alice voinut kertoa asiasta muuta. Hän
pyysi, että lapset kävisivät testeissä jotta selviäisi olisivatko he taudin
kantajia ja varsinkin, kun Alicen vanhin tytär Anna odotti kaksosia ja Alice
pelkäsi lasten puolesta. Hän kertoo myös, että hänelle oli määrätty Aricept ja
Namenda nimistä lääkettä, jotka eivät hidasta tautia, mutta voivat lievittää
oireita.
Alicen vanhin tytär Anna on taudin kantaja. Poika Tom on
taas puhdas. Nuorin tytär Lydia ei halua käydä testeissä.
Alice jatkaa työn parissa, mutta hän ei ole enää yhtä
tehokas kuin aikaisemmin. Unohtelut lisääntyvät ja alkavat häiritsemään Alicen
työtä. Myös kotona Alice unohtelee ja tavaroita löytyy paikoista, missä niiden
ei kuuluisi olla. Esimerkiksi shampoo löytyy jääkaapista. Kerran hän ei löydä
vessaa ja hän pissaa housuihinsa. Eräänä yönä hän herää etsimään puhelinta, kello
on kolme aamuyöstä, kun hänen miehensä tulee ja rauhoittelee kiivastuneen
Alicen, koska puhelin ei löydy. Hän lupaa etsiä sen aamulla Alicen kanssa ja
näin Alice rauhoittuu ja menee nukkumaan miehensä kanssa.
Alicen ajantaju heikkenee, ei erota enää onko mennyt päivä
vai kuukausi. Mies joutuu auttamaan esim. pukeutumisessa.Alice löytää vanhan
valokuvakansion, missä on hänen äitinsä ja siskonsa kuvia ja muistelee heitä. Alice
oli menettänyt äitinsä ja siskonsa traagisesti olessaan vasta 18 vuotias. Hän
on hyvin onnellinen näistä muistoista. Alicelle palkataan myös kotihoitaja,
joka auttaa häntä kotiaskareissa. Alice ei vain aina muista häntä vaan kyselee kuka nainen on.
Alicen miehelle tarjotaan töitä toisesta kaupungista ja
heillä olisi muutto toiseen kaupunkiin. Alice ei kuitenkaan halua muuttaa, vaan
olla kotonaan ja varsinkin kun Annan synnytys lähenee. Hän haluaa olla tutussa
ympäristössä, eikä joutua vieraaseen ympäristöön. Niinpä Alicen nuorin tytär
Lydia muuttaa kotiin hoitamaan Alicea sen aikaa kun mies on muualla töissä.
Alice oli aikaisemmin, vielä silloin kun hän oli paremmassa
kunnossa tehnyt itselleen videon, jonka hän sattumalta eräänä päivänä löytää,
ollessaan yksin kotona(hän ei muistanut enää tehneensä tätä videota) , jossa
hän neuvoi itseään menemään makuuhuoneeseen, jonne oli aikaisemmin piilottanut
lääkkeitä laatikkoon. Hän pyytää siinä videossa, että hän Alice ottaisi
lääkkeet ja söisi ne ja menisi sen jälkeen sängylle pitkälleen ja rupeaisi
nukkumaan. Hän vain sitten nukahtaisi, eikä Alicen tarvitsisi olla enää huolissaan
mistään. Alice ottaa kannettavan tietokoneen mukaansa makuuhuoneeseen, koska
hän unohtaa jo portaissa mennessään, mitä videossa neuvottiin tekemään. Juuri kun hän on ottamassa lääkkeitä, käy
ulko-ovi ja hoitaja on tulossa paikalle .Hän huutaa Alicea ja Alicelta tipahtaa
lääkkeet lattialle. Myös nuorempi tytär Lydia tule kotiin ja hän lähtee Alicen
kanssa ulos ja Alice on mielissään kun saa olla kahden tyttärensä kanssa ja
tytär kertoo opintosuunnitelmistaan. Heillä on myös aikaisempaa paremmat välit
ja Alice on hyvin onnellinen kaikesta. Hänellä on hyvä aviomies ja ihanat
lapset ja he kaikki tukevat Alicea jaksamaan elämää eteenpäin.
Elokuva on hyvin tunteita herättävä. Sitä ajattele, että
Alzheimer on vain iäkkäiden ihmisten tauti. Alicehan oli vain 50 vuotias
hyvässä kunnossa oleva keski-ikäinen nainen joka tietämättään kantoi tätä
geeniä. Tässä elokuvassa oli kantavana osana se, että tässä perheessä oli vahva
side ja kaikki olivat tukemassa Alicea. Alicen tauti alkoi edistymään nopeasti,
kun hän sai diagnoosin. Vaikka Alicella oli hyvinkin vaikeita aikoja ja
varmasti perheelle tämä oli hyvin raskasta, he kaikki auttoivat Alicea
suoriutumaan arjen asioista. Luulenpa, että harvoin meistä kukaan osaa
varautua, että rakas läheinen saa näinkin nuorena Alzheimerin taudin. Ja miten
siitä selviää ja mitenkä siihen osataan suhtautua. Olen kuullut, että
tämmöisissä tapauksissa on perhe jopa hajonnut ja tulee jopa avioeroja. Puoliso
ei ymmärrä miten niin rakkaasta ihmisestä tulee täysin vieras ihminen. Voi
olla, ettei monella ole niitä
voimavaroja, mitä Alzeimerin taudin hoidossa tarvitaan .Suosittelen elokuvan
katsomista.