Minun essee kirjasta, joka on
nimeltään Kulttuurien kohtaaminen
terveydenhuollossa. Kirjantekijä on Risto
Tuominen.
Sisällyksessä on erilaisia
aiheita, kuten: ulkomaalaiset Suomessa, omat ja oudot opit, kasvotusten
potilaan kanssa, tulkki-linkki kulttuurien välillä, afrikkalainen potilas
suomalaisessa terveydenhuollossa, somali potilaana, islamin jälkiä
terveydenhuollossa, aasialaiset suomalaisen terveydenhuollon asiakkaina, äiti –
Venäjä ja uudet itsenäiset naapurit, ulkomaalaisasiakkaat neuvoloissa ja
kouluterveydenhuollossa, ulkomaalaisten mielenterveysongelmat, keskussairaalan
kokemuksia.
Suomalaisen terveydenhuollon
toiminta perustuu suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan. Tuntemalla
paremmin ulkomaalaisten käsitykset, kulttuuriset, erityispiirteet ja
arvomaailman pystymme entistä paremmin ja nopeaimmin sopeuttamaan heidät
toimimaan somalaisessa terveydenhuollossa siten kuin
terveydenhuoltojärjestelmämme sujuva toiminta edellyttää.
Kirjassa on kohtaaminen 10 käskyä.
Ulkomaalaisia potilaita voit käyttää apuvälineenä 10 kohdan
muistilistaa.
1.
Varaa aika. Ulkomaalaiselle potilaalle
pitää varata enemmän aikaa kuin suomalaiselle.
2.
Aloita rauhallisesti. Älä mene suoraan asiaan, vaan
vaihda ensin tervehdykset ja yleiset kuulumiset. Kuuntele potilaan kertomusta
kaikessa rauhassa. Älä keskity resepti – tai muun lomakkeen kirjoittamiseen
potilaan puhuessa sinulle.
3.
Tulkkaus. Selvitä tulkin tarve aikaisessa
vaiheessa.
4.
Elämän taustatiedot. Hyvät aloituskysymykset: mistä
potilas on tullut Suomeen, miten hän on tullut, milloin potilas on saapunut ja
minkälaisista oloista.
5.
Herätä luottamus. Kaikkien potilaiden kanssa on
tarpeen saada aikaan luottamuksellinen suhde.
6.
Potilastietojen kirjaaminen ja
oikeellisuuden varmistaminen. On aiheellista kirjata kaikki potilastiedot erityisen
huolellisesti.
7.
Diagnoosin teko. Älä kuitenkaan tyrmää potilaan
omia diagnooseja suoralta kädeltä, vaan keskustele hänen kanssa omasta diagnoosiehdotuksestasi
ja hänen esittämästään.
8.
Jatkohoidon selostaminen. Hoito – ohjeet pitää aina
selittää tarkasti. Ohjeet tulee antaa helposti ymmärrettävillä sanonnoilla,
loogisessa järjestyksessä ja riittävän hitaasti. Selitä, miksi lääkettä tulee
käyttää säännöllisesti ja miksi lääkkeen käyttöä tulee jatka vielä sittenkin,
kun kipua tai vaivoja ei enää tunnu. Pyydä potilasta itse kertomaan, miten
hänen tulee toimia ja milloin saapua seuraavan kerran vastaanotolle.
9.
Valitse sanasi tarkoin. Potilaan silmissä saatat
menettää osan arvovallastasi, mikäli esität toiveita määräämäsi hoidon
vaikutuksia.
10.
Ole auktoriteetti. Näytä otteissasi ja puheissasi,
että olet alasi hallitseva ammattilainen.
Viestinnän merkitys on todella tärkeä. Viestintä voi olla sanallinen
ja sanaton.
Sanallinen viestintä:
-
keskustellessasi ulkomaalaisen potilaan kanssa, silloinkin kun tuntuu, että
hän ymmärtää ja osaa suomen kieltä hyvin
-
vältä käyttämästä mitään sanaleikkejä tai kuvakieltä, lisäksi kaikkia
vitsejä ja monimielisiä ilmaisuja kannattaa vältä vieraista kulttuureista
tulleiden potilaiden kanssa
-
keskustelussa tulee välttää hiljaisella äänellä puhumista. Älä toisaalta
myöskään liiaksi korota ääntäsi.
Sanaton viestintä:
-
ystävällinen hymy on yleensä luottamuksen osoitus ja rauhoittava ele
-
luontevaan kommunikaatioon kuuluu katsekontakti (muslimikulttuurissa
miesten ja naisten katsekontakteja tulee välttää aviopuolisoja lukuun
ottamatta)
Kulttuurien erilaisuudet terveydenhuollossa
Afrikkalaiset:
-
afrikkalainen saattaa dramatisoida pieniltä tuntuvia vaivoja ja toisaalta kohdata
tyynesti tiedon vakavasta sairaudesta
-
afrikkalainen potilas ei välttämättä
kerro asioita aikajärjestyksessä, vaan kaikki kuvataan yhtenä sekamelskana. Tällaiseen
aikajärjestysongelmaan kannattaan kokeilla paperia ja kynää. Pyydä potilasta
listaamaan, missä järjestyksessä asiat tapahtuivat.
-
afrikkalainen potilas ei yleensä halua, että länsimainen terveydenhuollon
työntekijä olisi tietoinen siitä, että hän käyttää perinteisiä hoitomuotoja
-
aina kun afrikkalaiselle potilaalle määrätään lääkeitä, kannattaa
varmistaa, että hän on ymmärtänyt, mikä lääke on tarkoitettu esim. kivun
lievitykseen ja mikä itse sairauden hoitoon
Somalialaiset:
-
somalien terveyskäsityksissä painottuvat eri traditiot ja näkemykset
riippuen henkilön iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, ulkomailla vietetyistä
vuosista ja terveydenhoidon kokemuksista
-
somalipotilaan käyttäytymistä hoitotilanteissa on helpompi ymmärtää, jos
häntä tarkastelee osana terapeuttista ryhmää, jossa sukulaiset ja tuttavat
vaikuttavat potilaan näkemyksiin.
-
uskonnollisuus on läsnä kaikessa terveydenhuollossa, oireiden
diagnosoinnista viimeiseen voiteluun
Muslimit:
-
islamilainen terveysajattelu palautuu kolmeen lähtökohtaan:
1.
kaikki, niin terveys kuin sairauskin, on Allahin käsissä. Sairauden syy voi
olla hyvin luonnollinen (bakteeri, kuin yliluonnollinen, Jumalan rangaistus)
2.
jokaiseen sairauteen paitsi vanhuuteen ja kuolemaan on lääke
3.
kärsimys ja sairaudet voitetaan seuraamalla pyhää Koraania
-
jokainen, joka tuntee olonsa surulliseksi tai tuntee kipua, voi turvautua
rukoukseen. Rukousterapia lomittuu päivittäisin rukoushetkiin, joita
suoritetaan viisi kertaa päivässä, auringon noustessa, lounaan jälkeen, myöhään
iltapäivällä, auringon laskiessa ja ennen nukkumaanmenoa
-
muslimi pitää terveydenhoidon viranomaisia vieraina, joihon pätevät
vieraanvaraisuutta koskevat tavat (esim. vieraalle ei koskaan sanota suoraan ei
eikä mitään sellaista, minkä ajatellaan loukkaavan vierasta)
-
lääkärit ja sairaanhoitajat voidaan kokea myös viranomaisina, joiden kanssa
on vain pakko asioida
-
mieslääkärin tai sairaanhoitajan tulee välttää katsomasta musliminaista
suoraan silmiin (seksuaalinen viesti)
-
vakavasta sairaudesta ei ilmoiteta muslimikulttuureissa suoraan potilaalle.
Asiasta kerrotaan hienotunteisesti läheisille, jotka välittävät tiedon omalla
tavallaan potilaalle
Aasialaiset:
-
tervehtimiseen ja hyvästijättämiseen kuluu runsaasti aikaa ja lukemattomia
kumarruksia. Ei koskaan saa sanoa suoraan ei.
-
on syytä varata runsaasti aikaa ja varautua siihen, ettei ”varsinaiseen
asiaan” päästä aivan heti, koska ”alkumuodollisuuksiin” saattaa mennä
kohtalaisen paljon aikaa
-
diagnostiikassa ja hoidossa otetaan huomioon vuodenaikojen ja vuorokauden
vaihtelut, maantieteelliset olosuhteet, astrologiset tekijät jne.
-
hyvä tapa on, että kerrotaan heille, mitä on todettu, mikä voidaan tehdä ja
mikä on ennuste
Venäläiset (itäeurooppalaiset):
-
suuri osa itäeurooppalaisesta on saanut kotimaassaan koulutuksen, joka ei
kuitenkaan täytä suomalaisia vaatimuksia. Monilla ei ole työtä. Se vaikuttaa
ihmisten mielenterveyteen. Heillä esiintyy runsaasti psykosomaattisia
sairauksia, masennusta ja vahvojen kroonisten sairauksien
-
moni on nauttinut vuosikausia lääkitystä, jolle ei välttämättä ole
vastinetta Suomessa
Vaikeudet Suomessa
·
kulttuurien ero
·
teknistynyt yhteiskunta (ulkomaalaiset kolmansista maista)
·
kielitaidottomuus
·
vähemmistön edustaja
·
statuksen romahtaminen
·
psykologiset taustat (koti-ikävä, henkisen tasapainon järkkyminen)
Mielestäni kirja on melko informatiivinen.
Luin kirja suurella mielenkiinnolla, koska olen itse ulkomaalainen Suomessa ja todella
hyvin ymmärrän kaikki ongelmia ja vaikeuksia, jotka tuntevat ihmisiä, kun
saapuvat muulle maalle. Minusta tietoja tässä kirjassa on ajankohtaisia ja hyödyllisiä
kaikille suomalaiselle terveydenhuollon ammattilaisille tietää vieraiden
kulttuurien erityispiirteistä ja miten ne saattavat vaikuttaa kunkin kulttuurin
edustajan toimintaan suomalaisessa terveydenhuollossa.