Nick
Cassavetes 2009, Sisareni puolesta (My Sister’s keeper)
Perustuu
Jodi Picoultin 2004 ilmestyneeseen samannimiseen kirjaan
Elokuva
kertoo amerikkalaisesta perheestä, johon kuuluu äiti Sara, isä Brian, tytär
Kate, Katen pikkusisko Anna sekä isoveli Jesse.
Aiheena
tässä perhedraamassa on Katen sairastuminen pahanlaatuiseen leukemiaan ja hänen
selviytymisestään jokapäiväisestä elämästään.
Kun
Kate oli vielä pieni, vanhemmat saivat kuulla Katea hoitaneelta lääkäriltä
ennusteen tytön paranemisen mahdollisuuksista; pitäisi saada joku geneettisesti
samanlainen henkilö, jolta saataisiin sairaalle tytölle mm. elintärkeitä
terveitä kantasoluja ja verta. Tuntui kuitenkin aivan mahdottomalta löytää
henkilö, joka näitä voisi luovuttaa. Yhdessä lääkärin kanssa asiaa pohdittuaan,
vanhemmat hankkivat koeputkihedelmöityksellä varmasti geneettisesti sopivan
lapsen, Annan. Monet vuodet Anna toimi isosiskonsa pelastajana luovutettuaan
verta, luuydintä ja soluja.
Elokuva
alkaa siitä, kun Sara äiti on taistellut jo melkein viisitoista vuotta pitääkseen
tyttärensä Katen hengissä ja Annakin on jo 11-vuotias. Sara on jättänyt
puolustusasianajan virkansa voidakseen hoitaa sairasta tytärtään. Kaikki asiat
perheessä pyörii vaan Katen sairauden ympärillä ja muut asiat on jäänyt
taka-alalle. Parisuhdetta ei ole hoidettu ja vanhin lapsista Jessekin on jäänyt
ilman normaalia perhe-elämää ja notkuukin usein unohdettuna ja yksinäisenä
pitkin kaupungin katuja vailla päämäärää. Katen sairaus on edennyt jo niin
pitkälle, että munuaiset eivät enää toimi ja hän tarvitsisi kiireellä uuden
munuaisen. Mutta ei hätää; perheestähän löytyy munuainen. Annalta. Vai löytyykö
sittenkään.
Anna
on alkanut pohtia omaa kohtaloaan mielessään; onko hänet haluttu perheeseen
vaan sen takia, että toimisi ”varaosa” pankkina siskolleen ja päätti, että
hänellä on oikeus omaan kehoonsa, eikä aio luovuttaa munuaistaan sairaalle
isosiskolleen. Hän tietää, minkälaista elämä tulisi olemaan ollessaan yhden
munuaisen varassa ja leikkauksen onnistumisestakaan ei olisi takeita. Saadakseen
oikeutta asialleen, Anna palkkaa itselleen asianajajan hoitamaan tätä asiaa.
Äiti vastustaa tyttärensä päätöstä ja pitää itsestään selvyytenä, että Katea
autetaan ja asia viedään oikeuteen.
Sairaalassa
hoitoja saadessaan Kate ihastuu nuorukaiseen, joka on myös sairaalassa hoitoja
saamassa. Nuorten välillä syttyy yhteinen kemia, ja he viettävät paljon aikaa
toistensa seurassa. Nuorukainen kuitenkin menehtyy ja Kate musertuu. Hän
turvautuu elämänsä leikekirjaan, selailee sitä ja muistelee asioita matkansa
varrelta. Oikeusprosessin aikana Kate päättää, ettei halua siskoltaan
munuaista, koska tietää kuolevansa kuitenkin.
Elokuvan
lopussa Kate luovuttaa leikekirjansa äidilleen ja menehtyy seuraavana yönä.
Anna sai myönteisen oikeuden päätöksen määrätä omaa kehoansa, äiti Sara palasi
takaisin töihin asianajaksi, isä Brian jäi varhennetulle eläkkeelle ja rupesi
auttamaan ongelmaisia nuoria ja poika Jesse sai elämänsä raiteilleen, menestyi
koulussa ja sai vielä stipendinkin jatko-opiskelua varten.
Tämä koko perhettä raastava tapahtuma herättää
monenlaisia kysymyksiä mm. ihmisarvosta, itsemääräämisoikeudesta ja sairaan
lapsen vaikutuksesta koko perheen elämään. Olisinko minä valmis luovuttamaan
elimiäni läheiseni hyväksi ja kuinka toimisin itse vastaavassa tilanteessa
vanhempana? Viimeisenä tulee ajatus; miten itse suhtautuisin kuolemaan Katen
tilanteessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti