HYTO Essee Ella Haapalainen

Mielensäpahoittaja

Katsoin elokuvan Mielensäpahoittaja. Elokuva löytyy esimerkiksi Netflix -suoratoistopalvelusta. Tämän elokuvan valitsin vähän sattuman kautta, katsoin elokuvaa ja sitä katsellessani huomasin elokuvan sisältävän paljon HYTO:n tutkinnonosaan liittyviä asioita. Elokuva kertoo miehestä ”mielensäpahoittajasta”, joka muistuttaa joka käänteessä siitä, kuinka ”ennen kaikki oli paremmin” ja ”kyllä minä niin mieleni pahoitin”, tällaiseen ajatusmalliin voi hyvinkin törmätä lähihoitajan työssä vanhusten kanssa. Elokuvan mies satuttaa itsensä ja vaikka lääkäri ja läheiset kannustavat, on parempaan hoitoon meneminen miehelle iso asia. Lisäksi elokuvassa miehen vaimo on hoivakodissa ja mies käy vaimoaan siellä tapaamassa. Vaikkakin elokuva on enemmän ”viihdettä”, on se kuitenkin mielestäni pätevä ja omia lähihoitajan tietoja ja taitoja voi peilata elokuvaan.

Elokuvan alussa mies kaatuu perunakellariin mennessä ja yleisesti heikentyneellä yleiskunnolla on varmasti osuutta asiaan. Mies menee lääkäriin yhdessä poikansa kanssa ja lääkärissä selviää, että jalasta on menneet nivelsiteet. Lisäksi lääkärissä käy ilmi, että on aiemminkin ollut jo puhetta lääkärin kanssa, ettei enää olisi hyväksi rehkiä niin paljon. Tällainen on varmasti monelle tuttua, jos lähipiirissä on esimerkiksi isovanhempia tai on kohdannut tällaisen tilanteen työelämässä, ettei niitä lääkärin ohjeita aina välttämättä haluta tai ymmärretä noudattaa. Lääkäri kertoo, että olisi syytä päästä jalan kanssa magneettikuvaukseen sekä fysioterapiaan. Mies suhtautuu asiaan nuivasti ja vähättelee sitä. Miehen poika yrittää kertoa isälleen, kuinka olisi hyvä, että hän menisi magneettikuvaukseen. Lisäksi poika yrittää keskustella isänsä kanssa siitä, missä miehen olisi paras asua tällaisessa tilanteessa, kotona yksin vai esimerkiksi pojan perheen luona. Mies kertoo pojalleen, että kotona on hyvä ja ettei pojan tarvitse puuttua asiaan koska asia on hänen ja lääkärin välinen. Tällainen tilanne on hyvin hankala, kun potilaan omaiset haluaisivat olla hoidossa mukana mutta potilas kieltää sen ja sitä on kunnioitettava. Lääkärikin yrittää vielä kertoa miehelle, kuinka hänen poikansa on oikeassa siinä, että parempi olisi olla paikassa, jossa on apukäsiä ja jossa pääsisi paremmin magneettikuvaukseen koska kyseisellä paikkakunnalla kuvaukseen ei ole mahdollista päästä. Toisessa kohtauksessa poika yrittää vielä selventää isälleen, kuinka huolissaan hän on. Monesti potilaat vähättelevät omia vaivojaan läheisille ja kertovat ettei tarvitse olla huolissaan ja tämä saattaa vain pahentaa läheisten huolta, kun ei pääse tukemaan potilaana olevaa perheenjäsentään. Lähihoitajana tällaisissa tilanteissa täytyy osata tukea omaisia ja kertoa tilanteet rehellisesti.

Toisessa kohdassa elokuvaa mies menee vaimonsa luokse hoivakotiin, hän syöttää vaimoaan ja juttelee tälle. Vaimo sairastaa todennäköisesti jotakin sairautta, joka on vienyt hänen toimintakykynsä ja puhekykynsä. Lisäksi paikalla on heidän poikansa, joka sanoo isälleen karusti: ”Ei äiti enää tiedä, kuka sitä syöttää. Ei se ole enää täällä.” Tämä särähtää hyvin pahasti ainakin minun korvaani, vaikka miehen vaimo ei olisikaan enää tietoisessa tilassa, on hänellä silti oikeus hyvään elämään hoivakodissa ja siihen että hänen miehensä syöttää häntä. Myös miehelle voi olla hyvinkin tärkeää päästä olemaan vaimonsa vierellä, jos esimerkiksi kuolema on lähellä, lisäksi tämä voi edistää miehen omaa hyvinvointia ja toimintakykyä.

HYTO Essee Natalia Popova

 

“Dokumentti ikäihmisten perhehoidosta”

 

https://www.youtube.com/watch?v=ZQOKEth-RdY

 

Dokumentti kuvaa ikäihmisten hoitoa perhehoitokodissa Pohjois-Karjalassa. Kolme erilaista perhehoitokotia ja kolme tarinaa ikääntyneistä ja heidän hoitajista. Nämä ovat sydämellisiä kertomuksia. Ikäihmiset kertovat elämästä perhehoitokodissa, muistelevat menneitä. Näemme heidän tavallisen elämänsä. 

Perhehoitomuoto on eräs vanhustenhoitomuoto. Tällaisen kotihoidon perustaminen edellyttää koulutusta ja viranomaisten lupaa. Täällä ihmiset saavat hoitoa kodinomaisessa ympäristössä. Tällä on mahdollisuus tarjota jokaiselle yksilöllistä hoitoa. Ikäihmiset tuntevat oloa täällä mukavasti ja turvalliseksi. Perhekodeissa kunnioitetaan vanhusten itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä. Lähes kaikki järjestäjät ovat lähihoitajia ja heidän perheenjäseniä. Heillä on laaja kokemus hoidosta.

Ei aina perhehoitokoti on teekutsuista ja metsäkävelyistä. Monet vanhukset ovat todella vakavasti sairaita. Joillakin on mielisairauksia. Hoitajat kertovat vakavista sairauksista ja kuolemista, mitkä ovat vanhusten viimeiset toiveet ja toivomukset. Elokuvassa esitetyt perhehoitokodit ovat erilaisia, mutta jokaisessa tarinassa vanhukset sanovat, että he ovat onnellisia kuin kotona eikä haluaisi asua toisessa hoitolaitoksessa. He kiittävät vilpittömästi perhettä ja ihmisiä, joille heistä on tullut perhe.

Mielestäni perhehoitokodin järjestäminen ja siellä työskentely on erittäin raskasta fyysistä työtä. Tällaisessa kodissa asuu useita vanhuksia. He voivat joissain tapauksissa olla apuna, mutta pääasiassa he tarvitsevat apua ja seuraa. Aamusta iltaan se on tiimi, jossa on säilytettävä positiivinen asenne ja otettava huomioon ikäihmisten sairaudet ja mielialat. Järjestää heidän vapaa-aika, keskustella ja kuunnella, ruokkia ja siivota talo. Kaikkien pitäisi tuntea olonsa mukavasti. Monet ikäihmiset ovat kuin lapsia. Hoitajista on tullut heille äitejä ja isiä. He ovat aidosti kiintyneitä hoitajiinsa, halailevat ja suutelevat heitä. Mutta luulen, että on olemassa monimutkaisempia tilanteita kuten aggressio ja apatia. On vaikea hoitaa vuodenpotilaita ja mielenterveysongelmista kärsiviä vanhuksia. Juuri tällaisissa tapauksissa ikäihmisten on parempi asua tutussa ympäristössä. Niitä on vaikeampi hoitaa.

Mielestäni, nykymaailmassa perhehoitokoti on paras ikäihmistenhoitomuoto. Se perustuu kunnioitukseen, ymmärrykseen ja inhimillisyyteen. Väestön elinajanodote nousee. Tämä hoitomuoto on myös kustannustehokkaampi.

HYTO Essee Susanna Kakkonen

 Matthew Walker Miksi nukumme-Unen voima 

Tein kirjaesseen Matthew Walkerin kirjasta Miksi nukumme-Unen voima. Kirja löytyy kaikista ääni ja e-kirjapalveluista. Kirja tarjoaa kattavasti tutkittua tietoa unen rakenteesta, unen hyvistä vaikutuksista sekä siitä miten vähäinen ja heikkolaatuinen uni meihin vaikuttaa. Kirja kannustaa tarkkailemaan ja arvostamaan unta monella eri tavalla. Itse tarkkailen nukkumistani päivittäin Oura sormuksen avulla ja kirja oli mielestäni todella mielenkiintoinen ja sai todella pohtimaan miten tärkeää ja arvokasta uni ihmiselle on ja miten monimuotoisesti siitä voimme hyötyä. Saipa minut myös vähentämään kofeiinin määrää iltapäivällä ja suhtautumaan armollisemmin teinien nukkumiseen joskus iltapäivälle saakka. Kirja tarjoaa kiehtovaa tietoa unen hyödyllisestä voimasta ja antaa myös käytännön neuvoja paremman unen saavuttamiseen sillä joka neljäs Suomalainen nukkuu tutkimusten mukaan huonosti. Walker kertoo miten uni voi vaikuttaa oppimiskykyyn, mielialaan, hormonitoimintaan ja jopa sairauksien ehkäisyyn. Kirja käsittelee unen vaikutusta ikääntymiseen, elinikään sekä työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Kirja on Kansainvälinen Bestseller ja sen on kirjoittanut neurotieteen ja psykologian professori Matthew Walker joka on Kalifornian yliopiston (Berkeley) uni ja Neurokuvantamislaboratorion johtaja ja on toiminut myös Harward Medical schoolin Psykiatrian Professorina. On keskittynyt tutkimuksissaan etenkin unen terveydellisiin vaikutuksiin. Walker on julkaissut myös runsaasti tieteellisiä tutkimusartikkeleita sekä tutkimustuloksiaan ja mikäli aihe tuntuu sinusta kiinnostavalta niin kannattaa käydä lukaisemassa. Kirjassa on paljon hyvää asiaa järjellisesti perusteltuna ilman että olisi raskasta luettavaa. Hieman liikaa oli joissain kohdissa toistoa mutta tempaa lukijan mielenkiinnon nopeasti takaisin aiheen pariin. Lisäksi vaikutti että kirja olisi vähän huonosti suomennettu ja mielestäni kannattaa lukea tämä teos alkuperäisellä kielellä mikäli vaan on mahdollista