HOHU Essee Nicha Polsaen

Alzheimerin tauti

Tekstit: asiantuntija Heidi Härmä ja dosentti Kati Juva

Muistiliitto ry 2013

Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä muistisairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen ai voalueiden vaurioista. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Alzheimerin tauti oireet ovat: lähimuistin häiriöitä (mieleen painamisen ja uuden oppimisen vaikeuksia), vaikeutta muistaa uusia nimiä tai sovittuja asioita, käyttöesineiden hukkaamista, vaikeutta liikkua erityisesti vieraassa ympäristössä sekä asioiden ja tapahtumajärjestysten sekoittumista.

Taudin edetessä toimintakyky ja sairaudentunne heikkennevät. Sairastunut tarvitsee yhä enemmän apua arjen toiminnoissa.

Myöhempiin oireisiin kuuluu esimerkiksi: hahmottamisen ongelmat, kielielliset vaikeudet, kätevyyden vaikeudet (esim. nappien pukeminen), ajan ja paikan tajun heikkeneminen, puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet sekä vaikeudet käyttää erilaisia välineitä (esim. ruokailuvälineet kutimet).

Persoonallisuus, huumorintaju ja sosiaaliset kyvyt voivat säilyö suhteellisen hyvin jalähimuistin heikentymisestä huolimatta vanhat asiat säilyvät mielessäpitkään.

Nämä ovat voimavaroja, joista on iloa ja hyötyä pitkälle sairauden lopuun asti.

Alzheimerin taudilla ja aivoverenkiertohäiriöillä on yhteisiä riskitekijöitä, esiintyvät nämä sairaudet usein yhdessä. Molemmat heikentävät muistia ja tiedonkäsittelyä.

 Alzheimerin taudin oireisto voi ilmaantua aikaisemmin, jos mukana on myös aivoverenkiertohöiriöitä.

Tärkeimmät riskitekijät Alzheimerin tautin ovat keski-iän korkea verenpaine, diabetes jakorkea kolesteroli sekä ylipaino, liikunnan puute ja tupakointi.

Alzheimerin tautiin on kuitenkin olemassa lääkehoitoa,joka ylläpitää toimintakykyä ja parantaa keskittymiskykyä, mikä helpottaa arkiselviytymistä. Varsinaisesti muistiin lääkkeet eivät useinkaan vaikuta. Lääkkeet vaikuttavat myös estäen ja lievittäen ahdistusta, levottomuutta sekä harhaluuloisuutta ja hallusinaatioita. Koska ne ovat aktivoivia, ne voivat helpottaa apaattisuutta, muttajoskus myös lisätä levottomuutta.

Parasta sairauden hoitoa on mahdollisimman tavallinen ja vireä elämä: ystävyyssuhteet, kultturi ja liikuntaharrastukset ja arjen rutiinit. Tässä hetkessä, joten tärkeintä on toisaalta sairauden myötä kaipaa enemmän rauhaa ja lepoa, jolle on myössyytä jättää aikaa. On ensiarvoisen tärkeää, että sairautuneen läheiset ymmärtävät muistisairautta.

Muistisairaus tuo elämään uusia haasteita tuttujen asioiden muuttuessa sairastuneelle uudeksi ja vieraaksi. tämän ymmärtäminen tarjoaa läheisille mahdollisuuden empaattisen suhtautumiseen ja molempia tyydyttävään vuorovaikutukseen. Elämä voi jatkua iloisena, mielekkäänä ja sisältörikkaana sairaudenkin kanssa Suru ja pettymys ovat luonnollisia tunteita, mutta sairauden kanssa voi ajan myötä oppia elämään.

Tämän kirjan todella hyvää. Minä opin lisää uusia asioitä ja ymmärrän enemmän kun ennen.

Lähteet:

http://www.muistiliitto.fi/files/6814/7341/7659/Alzheimerin_tauti_2016_145x210_sivuittain.pdf