Riitta Hankonen kirjoittaa
artikkelissaan Aina vieraana, (Tehy
1/2015) lähihoitaja Maj-Britt Tverinistä ja hänen työstään perheessä, jossa on
trakeostooman kautta hengittävä pieni lapsi.
Maj-Britt työskentelee yhdeksän kuukauden
ikäisen Topias pojan omahoitajana, Topiaksen kotona.
Topiaksen
äänihuulet ovat halvaantuneet, mikä estää ilman liikkumisen nenän ja suun
kautta keuhkoihin, poika hengittää trakeostooman eli hengitystieavanteen
kautta.
Topiakselle puhkesi äskettäin epilepsia,
ensimmäinen kohtaus tuli yöllä. Maj-Britt huomasi saturaatiomittarista, että
pulssi kohosi korkeaksi. Topias vaikutti poissaolevalta ja hänen silmänsä
harittivat. Kohtauksia voi tulla päivittäin.
Maj-Brittin työnantaja on lasten kotisairaanhoidon yksikkö. Pitkäaikaissairaiden lasten hoitajat ovat lähi- ja lastenhoitajia, hoito räätälöidään kullekin perheelle sopivaksi ja se on perheille maksutonta.
Hoitajan läsnäolo vaikuttaa koko perheeseen. ”Tärkeintä on muistaa, että tämä on koko perheen koti, eikä vieraan ihmisen päästäminen perheen arkeen ole helppoa. Tarvittaessa väistyn ja annan tilaa vanhemmille” kertoo Maj-Britt Tverin. Kaikille toisen kotona työskenteleminen ei sovi, mutta Maj-Britt viihtyy. Parhaimmillaan työ on itsenäistä, pahimmillaan yksinäistä, hetkittäin jopa tylsää. ”Jonkin verran voin suunnitella työtä etukäteen, mutta jos Topiasta ei huvita tai perheellä on muita suunnitelmia, suunnitelmat saavat odottaa.” Maj-Britt kertoo.
Hankonen, Riitta 2015: Aina vieraana.
Tehy 1/2015. 14 - 19.
Eleonoora Muikku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti